THL:n pääjohtaja Pekka Puskan mielestä valtion laitosten tutkimusbudjetteihin kohdistuvat leikkaukset ja rahasiirrot irrallisiin tutkimushankkeisiin eivät ole viisas ratkaisu.

Hallitus on siunannut aiemmin iltakoulussaan tekemät linjaukset valtion sektoritutkimuslaitosten yhdistämisistä ja tutkimusrahoituksen uudistuksista.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Työterveyslaitoksen yhdistämisestä ei kuitenkaan syntynyt lopullista ratkaisua. Niiden toiminta “arvioidaan” ensi vuoden kesäkuun loppuun mennessä.

Arvioinnissa selvitetään laitosten strategisten tutkimusalueiden ja keskeisten kehittämis- ja viranomaistehtävien tarkoituksenmukaisuus ja yhteensopivuus ottaen huomioon ohjauksen ja päätöksenteon tarpeet valtioneuvoston piirissä. Arvioinnissa selvitetään myös mahdollisten päällekkäisten toimintojen karsiminen sekä tarkoituksenmukainen työnjako ja tutkimustehtävien jakautuminen tutkimuslaitosten ja yliopistojen kesken, todetaan valtioneuvoston tiedotteessa.

Lisäksi tutkimusvaroja siirrellään uudelleen tutkimuslaitosten budjeteista valtioneuvoston hallintaan.

THL:n pääjohtaja Pekka Puskan mielestä valtion laitosten tutkimusbudjetteihin kohdistuvat leikkaukset ja rahasiirrot irrallisiin tutkimushankkeisiin eivät ole viisas ratkaisu.

Pekka Puska: 322 työntekijän irtisanominen uhkaa yksin THL:ssa

Sosiaali- ja terveysministeriön alaisten laitosten eli THL:n ja TTL:n sekä Säteilyturvakeskuksen tulevaisuus ei saanut torstaisesta ratkaisusta mitään valoa.

– Kaikkien laitosten tulevia budjetteja rasittaa kolme eri leikkauspäätöstä, eli “vanhat ”tuottavuusleikkaukset” vuosille 2014 ja 2015, kehysriihen kaavailema 30 miljoonan euron leikkaus vuonna 2015, ja nyt päätetyt tutkimusrahoituksen uudistamista koskevat päätökset vuosille 2014-17

 – THL:n piirissä on arvioitu, että pelkästään THL:n osalta nykytiedoilla tämä merkitsisi vuoteen 2015 mennessä 322 henkilön irtisanomista.

– Koska THL:llä ei ole erillistä tutkimusbudjettia, vaan tutkimus tehdään pääasiassa ulkopuolisella ja usein kilpailluilla rahalla, leikkaukset merkitsevät kansallisten tehtävien vähentämistä. Laitosten rahojen siirtäminen irrallisiin – vaikka sinänsä kiintoisiinkin – tutkimushankkeisiin laitosten kansallisen pysyvän informaatio-ohjauksen kustannuksella ei mielestäni ole viisasta, sanoo pääjohtaja Pekka Puska.

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline kokoaa kilpailtua tutkimusrahaa

Valtioneuvosto tiedotti torstaina, että Suomeen perustetaan muun muassa strategisen tutkimuksen rahoitusväline, johon kootaan yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnan toimintoja ja palveluja tukeva kilpailtu tutkimusrahoitus siten, että strategiseen tutkimusrahoitukseen on vuonna 2017 käytettävissä 70 miljoonaa euroa. Rahoitus kootaan asteittain vuosina 2015–2017 valtion tutkimuslaitosten tutkimusmäärärahoista, Suomen Akatemian ohjelmaperusteista tutkimusrahoituksesta ja Tekesin innovaatio- ja tutkimusrahoituksesta.

Rahoitusta kohdennetaan tutkimukseen, jonka tarkoituksena on “etsiä ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnan haasteisiin” ja joka palvelee esimerkiksi elinkeinoelämän uudistamista ja kilpailukykyä, työelämän kehittämistä ja julkisen sektorin kehittämistä. Tämä mahdollistaa hallituksen mukaan tutkimuksen suuntaamisen tutkimuksen katvealueille ja niille tutkimuksen osa-alueille, joilla ei ole tutkimuslaitostoimintaa.

Uuteen tutkimuskassaan kootaan rahoitusta valtion tutkimuslaitosten budjettirahoitteisista tutkimusmäärärahoista asteittain vuosina 2014–2016 siten, että valtioneuvoston ja sen ministeriöiden välittömien tietotarpeiden tutkimus-, arviointi- ja selvitystoimintaan on vuonna 2014 käytössä 5 M€, 2015 7,5 M€ ja 2016 12,5 M€ sitomattomia tutkimusvaroja.

Määrärahat ovat valtioneuvoston yhteisessä käytössä ja niitä osoitetaan yhteisiin ja horisontaalisiin hankkeisiin sekä ministeriöiden hallinnonalakohtaisiin päätöksentekoa tukeviin tutkimus- ja selvityshankkeisiin. Hankkeita suunnitellaan ja koordinoidaan valtioneuvoston päätöksentekoa tukevan tutkimuksen suunnitelmassa, jonka valmistelusta vastaa valtioneuvoston kanslian johdolla valtioneuvoston yhteinen tutkimuksen tilaajaryhmä, johon kuuluu asiantuntijoita kaikilta hallinnonaloilta. Suunnitelman vahvistaa valtioneuvoston yleisistunto.

Ulla Järvi

Kuva: Panthermedia