Pandemia lisäsi nuorisopsykiatrian ruuhkia
Nuorisopsykiatria on ylikuormittunut Taysissa ja Tyksissä, mutta Husissa lähetteet ovat hiukan vähentyneet.
– Erityisesti akuuttihoito on ruuhkautunut Taysin nuorisopsykiatrialla, kertoo Riittakerttu Kaltiala.
– Elokuussa Taysissa avautui kuusipaikkainen nuorisopsykiatrian viikko-osasto, sanoo Riittakerttu Kaltiala.
Taysin nuorisopsykiatrialla on ollut ruuhkia jo kauan. Varsinkin viime ja tänä vuonna on ollut erittäin paljon ylikuormitusta, kertoo Taysin nuorisopsykiatrian vastuualuejohtaja Riittakerttu Kaltiala.
– Erityisesti akuuttihoito on ruuhkautunut. Akuuttiosastolla on 12 paikkaa, ja ruuhkien ollessa huipussaan potilaita on ollut jopa 20.
Avohoidon palveluvalikoimaa on lisätty, mutta silti viimeiset puolitoista vuotta on ollut jatkuvasti kova kuormitus nuorisopsykiatrisessa osastohoidossa.
Kaltialan mukaan kukaan ei tiedä, miksi nuorten mielenterveyspalvelujen kysyntä on kasvanut voimakkaasti. Nuorisopsykiatrisen osastohoidon ruuhkautuminen Taysissa on hänestä vain jäävuoren huippu. Palvelut ovat ruuhkautuneet kaikilla tasoilla.
Nuorisopsykiatrian elektiivisiä palveluja supistettiin Taysissa keväällä 2020. Avohoidossa nuoret perheineen peruivat aikoja, koska pelkäsivät koronatartuntaa.
Kaltiala arvelee, että potilaiden tilanteet kriisiytyivät, koska he eivät uskaltaneet käyttää avohoitopalveluja. Osastohoidon tarve kasvoi.
Itsetuhoisuuden vuoksi usein osastohoitoon
Avohoidon potilaat ovat entistä epävakaampia, ja heillä on aikaisempaa enemmän itsetuhoista käyttäytymistä. Nuorten itsetuhoisuuden lisääntyminen näkyy Kaltialan mukaan osastohoidon tarpeen kasvussa.
Itsetuhoisuus osastohoidon syynä onkin lisääntynyt Taysin nuorisopsykiatrialla.
– Osastojaksot ovat kaksinkertaistuneet viiden vuoden takaisesta.
Aluehallintovirasto on arvioinut, että jatkuva ylipaikkatilanne vuodeosastoilla voi johtaa potilasturvallisuuden vaarantumiseen ja vaikuttaa haitallisesti lasten- ja nuorisopsykiatriseen hoitoon Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä.
Helpotusta ruuhkiin on nyt luvassa. Elokuussa Taysissa avautui kuusipaikkainen nuorisopsykiatrian viikko-osasto, jossa potilaat ovat hoidossa aamusta iltaan ja menevät yöksi kotiin.
Kaltiala pohtii, liittyvätkö nuorten lisääntynyt epävakaa oireilu, impulsiivinen itsetuhoisuus ja ahdistuneisuus siihen, että heiltä puuttuvat pysyvät aikuissuhteet.
Hänestä maailma on mennyt monimutkaisemmaksi. Somemaailmassa nuorten identiteetin rakentuminen saattaa olla vaikeaa, koska on jatkuvasti illuusio siitä, että voi olla mitä tahansa ja yhtä aikaa kaikkialla.
– Aikuisten tukea pitäisi olla saatavilla. Nuoret tarvitsevat myös ennustettavuutta arkeensa.
Toisinaan nukutaan patjoilla lattialla
Nuorisopsykiatristen palvelujen kysyntä on jatkuvasti kasvanut Tyksissä, kertoo nuorisopsykiatrian ylilääkäri Kim Kronström. Sekä avohoito- että osastolähetteet ovat lisääntyneet noin 40 prosenttia parissa vuodessa.
Tyksin nuorisopsykiatria on Kronströmin mukaan selvästi ylikuormittunut. Osastolla potilaat ovat joutuneet nukkumaan välillä patjoilla lattialla.
– Tämä on yksi esimerkki ruuhkista. Huolestuttavampaa on kuitenkin hoidon tason laskeminen.
Valtaosa Tyksin nuorisopsykiatrian potilaista tarvitsisi hoitoajan viikoittain. Nyt suuri osa heistä saa ajan noin kuukausittain.
Kronströmin mukaan hoitotakuussa on toistaiseksi pysytty, mutta kolme kuukautta on pitkä aika odottaa hoitoon pääsyä, jos nuori on huonossa kunnossa.
Pyrkimyksinä ovat lyhyet ja intensiiviset nuorisopsykiatriset hoitojaksot. Nyt hoito kuitenkin venyy pitkäksi ja harvajaksoiseksi, ja siksi sen tehokkuus vähenee.
Kronström arvelee, että nuoret joutuvat psykiatriseen osastohoitoon aiempaa useammin osittain sen vuoksi, ettei avohoidossa ole ollut mahdollista hoitaa heitä tarpeeksi intensiivisesti.
Tyttöjen häiriöt ovat lisääntyneet
Koronapandemia on yksi syy, joka on vaikuttanut Kronströmin mukaan psyykkisen oireilun lisääntymiseen. Muitakin syitä löytyy, koska hoidon kysyntä on lisääntynyt jo usean vuoden.
Erityisesti tyttöjen mieliala- ja ahdistuneisuusoireiden ja syömishäiriöiden kasvu näkyy Tyksin nuorisopsykiatrialla.
– Koulussa ja yhteiskunnassa laajemminkin on nykyisin entistä enemmän valinnanvapautta. Se on osalle nuorista vaikeaa, koska he kaipaavat elämäänsä enemmän struktuuria.
Osastolle tulevat nuoret eivät ole Kronströmin mukaan selvästi huonokuntoisempia kuin aiemmin. Hän arvioi, että nuoret hakevat entistä helpommin apua psyykkiseen huonovointisuuteen. Hänestä tämä on tietysti hyvä asia, mutta haastavaa hoitojärjestelmälle, jota ei ole mitoitettu nykyisiin potilasmääriin.
Lisää resursseja tarvitaankin kouluun ja nuorisopsykiatrian avo- ja osastohoitoon. Muutoksia on tulossa Turussa.
Turun kaupunki on tehnyt Tyksin nuorisopsykiatrian kanssa suunnitelmia siitä, miten nuorten hoitoon pääsyä parannetaan tulevaisuudessa.
– Kaupunki teki päätöksen aika mittavista lisäyksistä lasten ja nuorten mielenterveyshoitoon. Tyksin osalta päätökset ovat valmistelussa.
Lähetteet vähentyivät hieman Husissa
Husin nuorisopsykiatrian linjajohtaja Laura Häkkinen sanoo, että lähetteitä on palautettu 10:n viime vuoden aikana suhteellisen paljon. Lähetemäärä kasvoi 10 vuodessa 40 prosenttia. Hyväksytyt lähetteet ovat lisääntyneet 13 prosenttia, ja hoidossa olevien potilaiden määrä on kasvanut yli 10 prosenttia.
– Parina viime vuonna potilaiden määrä ei ole lisääntynyt. Pandemian aikana lähetemäärä itse asiassa hieman vähentyi avo- ja osastohoidossa.
Puolella Husin nuorisopsykiatrian potilaista on ahdistus- tai masennushäiriö. Pienemmällä osalla esiintyy käytös-, syömis- ja neuropsykiatrisia häiriöitä sekä psykooseja.
Häkkisen mukaan ei ole näyttöä siitä, että nuorten mielenterveyshäiriöiden määrä olisi lisääntynyt. Ainoastaan tyttöjen itse raportoitujen ahdistusoireiden lisääntymisestä on näyttöä.
Mielenterveyspalvelujen kysyntä on kasvanut. Tämä on Häkkisestä tavallaan hyvä, koska yksi syy voi olla, että potilaat hakeutuvat entistä useammin hoitoon. Lisäksi terveydenhuollossa osataan tunnistaa mielenterveysongelmia entistä paremmin.
Sote-uudistuksella yhdenmukaisia hoitoketjuja
Joka viidennellä nuorella on hoitoa vaativa mielenterveyshäiriö. Häkkinen korostaa, että hoito pitäisikin aloittaa mahdollisimman varhain, sillä lieviin mielenterveysoireisiin on vaikuttavia menetelmiä.
Häkkisen mielestä palvelujärjestelmän pirstaleisuus on jopa resursointia suurempi ongelma. Hän tähdentää, että palvelujärjestelmän kokonaisuus pitäisi organisoida perustasolta lähtien.
– Optimistisena toivon, että sote-uudistuksella saataisiin luotua yhdenmukaisia hoitoketjuja ja organisoitua tätä kokonaisuutta järjestelmällisemmin.
