Pakolaisten kidutuskokemukset ovat yleisiä, mutta niiden tunnistaminen voi olla vaikeaa
Tutkijat vertasivat kidutettujen ja muita järkyttäviä kokemuksia kokeneiden miesten terveyttä ja hyvinvointia.
Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kidutuskokemukset ovat yleisiä, ja kidutus aiheuttaa vaikeita terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Ruotsin Punaisen Ristin korkeakoulun tutkimuksen (Garoff F ym. Eur J Public Health 5.4.2021) mukaan noin 27–35 prosenttia Suomeen ja Ruotsiin muuttaneista iranilais- ja irakilaistaustaisista miehistä oli kokenut kidutusta kotimaassaan.
Tutkijat vertasivat kidutettujen ja muita järkyttäviä kokemuksia kokeneiden miesten terveyttä ja hyvinvointia. Kidutuskokemukset ovat yhteydessä esimerkiksi ahdistus- ja masennusoireisiin sekä huonommaksi koettuun terveyteen ja elämänlaatuun.
– Tutkimuksemme mukaan kidutetut myös kokivat itsensä useammin yksinäisiksi, ja heillä oli enemmän syrjintäkokemuksia ja vammoja. Lisäksi he kokivat useammin epäluottamusta viranomaisiin, kertoo THL:n erikoistutkija Ferdinand Garoff tiedotteessa.
Hoito edellyttää moniammatillista lähestymistapaa
Kidutuskokemusten tunnistaminen voi olla vaikeaa. Joskus mielenterveysoireet voivat ilmaantua vasta myöhemmässä vaiheessa elämää.
Kidutettu voi kokea häpeää ja syyllisyyttä, ja hänen voi olla vaikea luottaa viranomaisiin tai terveydenhuollon ammattilaisiin, mikä voi vaikeuttaa avun hakemista.
– Koska kidutustrauma on hyvin erityinen ja voi aiheuttaa monentasoisia psyykkisiä, fyysisiä ja sosiaalisia ongelmia, tarvitaan sen hoidossa kokonaisvaltaista ja moniammatillista lähestymistapaa. Tämä palvelujärjestelmämme on tärkeää pystyä huomioimaan, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Anu Castaneda.
Tutkimusaineisto muodostui Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimuksen ja Lingköping-tutkimuksen aineistoista. Tutkimuksessa selvitettiin terveyteen, hyvinvointiin ja sosioekonomiseen asemaan liittyviä tekijöitä irakilais- tai iranilaistaustaisilla miehillä.
Tutkimustiedot kerättiin terveystarkastusten, haastatteluiden ja kyselylomakkeiden avulla.
