Päivystys ruuhkautuu, kun muualla on hoitajapulaa

Päivystyksiä työllistävät jatkohoitopaikkaa odottavat potilaat sekä asiat, joiden kanssa potilaat eivät saa yhteyttä perusterveydenhuoltoon.

.

Riitta Vahanne ja Sanna Pietikäinen ovat iloisia hyvästä keskinäisestä yhteistyöstä, joka sujuvoittaa arjen työtä.

Sanna Pietikäinen iloitsee tulossa olevasta ­varahoitajapoolista.

Jorvin päivystyksessä on 13–17 hoitajaa vuorossa.

.

Hoitajapula puhuttaa ympäri maan, mutta nyt siitä puhutaan täällä, Espoossa sijaitsevan Jorvin sairaalan päivystysosaston neuvotteluhuoneessa osastonhoitaja Sanna Pietikäisen ja vt. osastonylilääkäri Riitta Vahanteen kanssa.

Ensimmäiseksi todettakoon kuitenkin, että Jorvin päivystyspoliklinikalla ja päivystysosastolla kaikki 84 hoitajavakanssia ovat täytettyinä ja virkojen auetessa ne saadaan täytettyä nopeasti.

Kesäsijaisiakin saatiin, joskin hakijoita oli tänä kesänä aiempia vuosia vähemmän, ja valmiiden sairaanhoitajien tilalle jouduttiin palkkaamaan alan opiskelijoita aiempia vuosia enemmän.

Ja silti: hoitajapula tuntuu päivystyksessä lähes päivittäin ja läpimenoajat venyvät.

Mistä oikein on kyse?

Päivystys oli kesällä ja on usein edelleen ruuhkautunut ennen kaikkea siksi, että lääkäreiden ja hoitajien aikaa kuluu jatkohoitopaikkaa odottavien potilaiden hoitoon.

Päivystyksen vastuulle jää potilaita, jotka eivät sinne enää kuuluisi. Ovia ei voi laittaa kiinni, vaikka henkilökuntaa puuttuisikin. Päivystyspoliklinikan on toimittava 24/7.

Jatkohoitopaikkoja ei järjestynyt, koska useilla muilla Jorvin osastoilla oli kesäsulkuja ja vuodepaikkojen määrä väheni. Sulkujen keskeinen syy oli hoitajapula. Taustalla oli siis ketjureaktio, ja päivystyksen normaaliin toimintaan tuli lisätyötä niin, että hoitajia ei aina ollut tarpeeksi.

Potilasmäärät eivät ole merkittävästi kasvaneet.

Joskus odotusajat osastolle venyvät päivystyspoliklinikalla useampaan päivään.

Jorvissa osastojen osittaisia sulkuja on jatkunut syksylläkin, mikä aiheuttaa edelleen painetta päivystyksessä.

Jatkohoitopaikkojen niukkuus on pidempiaikainen ongelma, mutta nyt tilanne on keväästä lähtien entisestään hankaloitunut, edellä mainituista syistä.

Päivystyksen työmäärää kasvattaa myös perusterveydenhuollon resurssipula. Potilaat tulevat päivystykseen, kun he eivät ole saaneet ajoissa aikaa tai puhelinyhteyttä terveysasemalle. Päivystykseen tulon syy voi olla esimerkiksi pitkittynyt selkäsärky, reseptin uusiminen tai verenpaineen hoito.

Päivystyspoliklinikan näkökulmasta erityisen kipeä pula on terveyskeskusten vuodeosastopaikoista. Potilaita odottaa päivystyksessä niihin paikkaa, mutta myös niissä on sulkuja, eikä potilaita ole saatu siirrettyä niille toivotussa tahdissa.

Sijaisia puuttuu

Tilannetta hankaloittaa sekin, että äkillisiin sairaanhoitajien poissaoloihin ei ole saatu sijaisia entiseen tapaan.

Kun sijaista ei saada, hoitajan sairastuessa muut paikkaavat.

– Työmäärä ei ole sellainen, mikä sen pitäisi olla yhtä hoitajaa kohden, Sanna Pietikäinen sanoo.

Joskus vajaamiehityksellä joudutaan menemään useita päiviä.

– Kyllä se näkyy työhyvinvoinnissa ja jaksamisessa pitkällä aikavälillä, jos kuormittava tilanne jatkuu. Päivystyksessä on normaalia, että päivät vaihtelevat. Mutta nyt on menty pitkään liian isolla potilasmäärällä, Pietikäinen sanoo.

Sijaisia välittävästä Seuresta ei saada tällä hetkellä hoitajia niin paljon kuin tarve olisi. Seure on Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten, Husin ja Keusoten omistama henkilöstöpalveluyritys.

Toimitusjohtaja Anne Sivula vahvistaa, että Seure ei ole pystynyt välittämään hoitajia sijaisiksi normaaliin tapaan, koska koronatilanteen vuoksi hoitajia on tarvittu paljon testaajiksi ja rokottajiksi.

Koronatilanne näkyy päivystyspoliklinikan arjessa luonnollisesti muutenkin, siitä lähtien, että potilaat kohortoidaan ja kohorttialueille täytyy pukeutua suojavarusteisiin. Tämäkin hidastaa toimintaa jonkin verran.

Lääkärin työ hidastuu

Lääkärin työssä kuormitus näkyy monin tavoin.

Päivystyksessä odottelevat potilaat ovat yksikön lääkärien vastuulla, kunnes ovat siirtyneet vuodeosastoille.

Päivystyspoliklinikan henkilökunnan tehtävä on hoitaa akuutisti sairaat päivystyspotilaat.

– Vuodeosastollisen pyörittämiseen siinä ohessa ei ole luonnollisestikaan resurssia eikä se ole tarkoituksenmukaista eikä potilaslähtöistä tai potilasturvallistakaan toimintaa, Riitta Vahanne sanoo.

Lääkärin työtä hidastaa tällaisessa tilanteessa myös se, ettei sairaanhoitaja ehdi tarkistaa uusien päivystyspotilaiden kotilääkelistoja tai koota esitietoja.

Yhteistyössä tehtävä toimenpide voi viivästyä, kun hoitaja ei ehdi paikalle.

Tai hoitopäätöstä ei saa tehtyä, kun hoitopäätöksen kannalta välttämättömässä kuvantamisessa tai laboratoriossa on viiveitä.

Potilaiden jatkohoitopaikan etsiminen voi myös tuoda lisätyötä ja puhelinrumbaa, niin hoitajille kuin lääkäreille.

Riitta Vahanne toivoo, että päivystyksen ylipaikkatilanteissa kuorma jakautuisi tasaisesti eri osastojen kesken. Tähän liittyen hän pitää mahdollisena, että pitkällä tähtäimellä Jorvin sairaalan kokonaisuutta, potilaspaikkoja ja resurssien jakoa on syytä miettiä uusiksi.

Uusia ja kokeneita sopivassa suhteessa

Jorvin päivystyksessä on 13–17 hoitajaa vuorossa, vuorokaudenajasta riippuen.

Sanna Pietikäisen mielestä määrä olisi kohdillaan, kunhan läpimenoajat ovat sellaisia kuin päivystyksen toiminnalle on suunniteltu.

Päivystys on Pietikäisen ja Vahanteen mukaan ollut hoitajille vetovoimainen työpaikka. Työ koetaan monipuoliseksi, haastavaksi ja tapahtumarikkaaksi. Työyhteisössä on ollut heidän mukaansa hyvä työilmapiiri työntekijöiden kesken ja yhdessä tekemisen meininki.

Vaihtuvuus on Jorvissa ollut aiemmin pientä. Viime vuosina se on jossain määrin kuitenkin kasvanut.

– Ehkä tässä näkyy yleisestikin alan muutos, että ei heti haluta vakityöpaikkaa. Halutaan katsella, mitä on, Pietikäinen sanoo.

Pietikäinen arvioi, että kestää 3–4 vuotta, että vastavalmistunut hoitaja hallitsee kaikkien työskentelypisteiden työt itsenäisesti.

Riitta Vahanteen mielestä paras tilanne on silloin, kun uusia ja kokeneita tekijöitä on sopivassa suhteessa.

– Koskee yhtä lailla hoitajia ja lääkäreitä.

Silloin uudella työntekijällä on tilaa oppia ja päästä työyhteisöön sujuvasti mukaan.

– Jos on pelkästään konkareita, sekään ei välttämättä ole hyvä, koska uudet tuovat uusia tuulia, Vahanne pohtii.

Varahoitajapooli tuo helpotusta

Lähikuukausina tilanteeseen on luvassa helpotusta. Jorvin päivystykseen on tulossa varahoitajapooli.

Tämä ei ratkaise ruuhkien perusongelmaa, mutta tuo helpotusta äkillisiin hoitohenkilökunnan puutteisiin.

Varahoitajapooli on Meilahdessa jo käytössä.

Poolin työntekijät ovat vakituisessa virassa, ja heille suunnitellaan työvuorot kuten muillekin. Mutta päinvastoin kuin muut, heitä ei etukäteen ole nimetty mihinkään työpisteeseen, vaan tarve katsotaan työvuoron alkaessa. He ovat päivystyspoliklinikan ja päivystysosaston yhteisiä työntekijöitä. Jorvin pooliin tulee aluksi viisi sairaanhoitajan vakanssia.

– Se on meille tosi iso juttu, kun on näitä äkillisiä puutteita, Pietikäinen sanoo.

Tarkka aloitusajankohta ei ole selvillä. Mahdollisesti vuodenvaihteessa, on Pietikäisen arvio.