Triage on lyönyt itsensä läpi päivystyksissä. Terveydenhuollon yksikköjen kasvaessa ja keskittyessä kiireellisyysluokittelusta tulee entistä välttämättömämpi työkalu. Turussa rakennetaan nyt päivystystiloja, joissa triagen vaatimukset on huomioitu alusta lähtien.

Uuteen päivystykseen ei enää saapastella noin vain. Hoitaja ottaa potilaan vastaan triage-huoneessa, missä ensiarvio ja luokittelu tapahtuvat. Myös saattajat jäävät pääsääntöisesti triage-alueen ulkopuolelle, kertoo yhteispäivystyksen projektipäällikkönä toimiva yleislääketieteen erikoislääkäri

Eero Kitinoja

.

Nopeasti käy ilmi, että Turussa parhaillaan rakenteilla olevassa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon alueellisessa yhteispäivystyksessä toimitaan kirjaimellisesti alusta lähtien yhtenäisin triage-periaattein. Käyttöön uudet tilat otetaan vuonna 2013.

Apulaisosastonhoitaja

Mikko Nuorinko

TYKS:n ensiavusta sanookin, että nykyiset, triage-käyttöön huonosti sopivat tilat ovat olleet Turussa yksi luokitteluun siirtymisen harvoista pulmakohdista.

- Toistaiseksi me hoitajat olemme tehneet luokittelua vanhassa sisääntuloaulassa. Siellä ei aina potilaan intimiteettisuojakaan toteudu.

Muutoin triagen käyttöön ottaminen on hänen mukaansa sujunut mallikkaasti. Turussa triagea alettiin toteuttaa ensin yliopistollisen keskussairaalan ensiavussa ja sittemmin myös terveyskeskusten päivystyksessä. Jälkimmäisessä tosin oli ollut käytössä oma hoidon tarpeen arviointikriteeristö jo vuodesta 2003.

Ei enää tyylieroja

Triagen viisiportainen luokittelurunko toimii turkulaisten mukaan käytännössä oikein hyvin.

- Hoitajien yksilölliset tyylivaihtelut poistuvat tai ainakin vähenevät. Tosin onhan triagessakin periaatteessa mahdollista luokitella yli tai ali, Eero Kitinoja sanoo.

Hänen mukaansa triagessa korostuukin hoitajan rooli sekä oikean hoitolinjan käynnistäjänä että päivystyksen resurssien suuntaajana. Yhteispäivystyksen aloittaessa hoitajien työn vaikeusaste kasvaa entisestään.

Mikko Nuorinko näkee luokittelun tuovan hoitajan työhön varmuutta.

- Päivystykseen omin voimin kävelevistä potilaista on nyt helpompi poimia välitöntä hoitoa vaativat, kuten sydäninfarktipotilaat. Ambulanssilla saapuvien hätätilat on kyllä tunnistettu ennenkin.

Kaiken kaikkiaan triage-hoitajien on Kitinojan ja Nuoringon mukaan syytä olla koulutettuja ja kokeneita. Myös tietynlaiset luonteenpiirteet ovat tarpeen:

- Rauhallinen mutta ripeä, nopeisiin päätöksiin pystyvä, stressinsietokykyinen, he luettelevat.

Sairaanhoitaja

Anssi Hannukainen

on huomannut, että erityisesti kiireettömimmän eli E-luokan potilaiden kanssa on keskusteltava triage-järjestyksestä asiallisesti ja avoimesti.

- Moni muistelee vanhaa aikaa ja mieltää edelleen, että heillä on oikeus päästä lääkärin luo saapumisjärjestyksessä. Negatiivista palautetta tulee paljon, jos uusista periaatteista ei kerrota.

Suomeen myöhään

Lääkintöneuvos

Timo Keistinen

sosiaali- ja terveysministeriöstä vahvistaa, että triage alkaa olla enemmän sääntö kuin poikkeus.

- Siirtyminen triage-aikaan on tapahtunut kuin itsestään. Viime vuosina eri puolille maata on luotu useita yhteispäivystyksiä, ja yleensä samalla on ollut luontevaa ottaa käyttöön myös triage.

Keistisen mukaan ei ole mikään ihme, että Suomeen triage on saapunut kansainvälisesti katsoen melko myöhään.

- Miljoonakaupunkien hektisissä päivystyksissä triage on ollut jo pitkään välttämätön työkalu. Sellaista actioniahan meillä on aiemmin päästy kurkkaamaan lähinnä tv:n sairaalasarjoissa.

Verkkaisten pikkupäivystysten aika alkaa Suomessakin olla ohi yksiköiden yhdistyessä.

- Potilasvirtojen kasvaessa triageen mennään ihan automaattisesti, Keistinen kiteyttää.

Ei velvoitetta

Lääkintöneuvos Keistisen mukaan varsinaista velvoittavaa ohjeistusta triagen käyttöön ottamisesta ei tällä haavaa kaavailla.

- Yhtenäistä linjausta on vaikea tehdä. Paikalliset olot ja palvelun tarve kannattaa ottaa huomioon järjestelmään siirryttäessä.

STM on kyllä muuten ottanut kantaa triagen puolesta ja tarjonnut työkaluja helpottamaan sen hyödyntämistä.

- Alkuvuonna julkaistu päivystystyöryhmän raportti suosituksineen antaa hyvän pohjan triage-työskentelylle. Raportin sisältö on otettu huomioon myös tulevassa terveydenhuoltolaissa, Timo Keistinen mainitsee.

Työryhmä tähdensi erityisesti, kuinka tärkeää triagessa on lapsipotilaiden tarkka luokittelu.

- Lapsen saapuessa päivystykseen vääriä arvioita ei yksinkertaisesti saa tehdä. Mutta myös kiireettömämpien lapsipotilaiden odotusaikoihin on kiinnitettävä huomiota.

Mistä on kysymys?

Triage-luokittelu kehitettiin alun perin suuronnettomuuksia ja sotaoloja varten. Päivystystyössä sitä on käytetty jo pitkään esimerkiksi Kanadassa ja Britanniassa.

Yleisin luokittelumenetelmä on niin kutsuttu ABCDE-triage, jossa potilaat jaetaan viiteen luokkaan. A tarkoittaa välitöntä hengenvaaraa, jossa hoito on aloitettava heti. Toisessa päässä ovat E-potilaat, joiden asia voisi odottaa seuraavaan aamuun tai arkipäivään. Väliin jäävien luokkien määrityksissä saattaa eri triage-malleissa olla pieniä eroja.

Luokituksen tekee triage-hoitaja potilaan saapuessa. Potilaat hoidetaan kiireellisyys-, ei tulojärjestyksessä.

Triagen neljä polttopistettä

Pysyvyys. Sekä päivystävien lääkärien että triage-hoitajien tulisi kuulua vakituiseen henkilökuntaan. Keikkailijoille sekä luokittelu että päivystyksen käytännöt voivat olla vieraita.

Triage-hoitajat. Triage vaatii kokeneet, ammattitaitoiset ja kylmähermoiset hoitajat, jotka kykenevät ratkaisemaan ongelmia.

Tiedonkulku. Tiedon kunkin potilaan kiireellisyysluokasta on kuljettava aukottomasti.

Potilaiden informointi. Potilaille on tarvittaessa kerrottava triage-periaatteista. D- ja E-luokkien potilaita usein ihmetyttää, miksi myöhemmin saapuneet kiilaavat ohi.

Triage kannattaa pikkupäivystyksessäkin

Myös ainakin osa pienemmistä päivystyksistä jo siirtynyt triageen. Noin 15 000 vuosittaisen päivystyspotilaan Jämsä on tästä esimerkki.

- Kyllä triagen käyttö kannattaa kaikkialla, missä muodostuu vähänkin jonoja. Tosin jos potilasmäärä on alle neljä tunnissa, ei luokittelulla ehkä ole paljoa merkitystä, terveyskeskuslääkäri Jyrki Järvinen pohtii.

- Eihän kriittisiä tapauksia ennenkään ole pantu jonon päähän. Mutta virallistettu triage tuo toimintaan systemaattisuutta ja luotettavuutta. Kiireellisten potilaiden hoito kun kuitenkin on se ensiapupoliklinikan päätarkoitus.

Jämsän kokoisessa paikassa ei ole mahdollista nimetä erikseen triage-hoitajia, vaan kaikki hoitajat tekevät lajittelua. Järvisen mukaan pari vuotta käytössä ollut järjestelmä joka tapauksessa toimii hyvin.

Jämsässä on matkan varrella pyritty kehittämään esimerkiksi tiedonkulkua päivystävälle lääkärille. Jokaisen potilaan saama luokka näkyy nyt listalla.

- Näin lääkäri osaa poimia jouheasti sopiviin väleihin eri ryhmiin lajiteltuja potilaita.

Potilaiden informoimisen tärkeys on huomattu niin ikään Jämsässä.

- Tyytymätöntä palautetta on luvassa, elleivät kiireettömän asian kanssa jonottajat saa tietoa odotusajoista.