Pääkirjoitus (SLL 12/2001): Miksi allergiat lisääntyvät?
Allergista nuhaa, astmaa ja atooppista ihottumaa sairastaa noin miljoona suomalaista. Näiden sairauksien esiintyvyys on kasvamassa, ei yksin Suomessa vaan koko läntisessä maailmassa. Syitä tähän on haettu useissa epidemiologisissa tutkimuksissa, lisätukea ovat antaneet monet kokeellisen ja soveltavan tutkimuksen piirissä tehdyt havainnot. Uudemmat tutkimukset ovat kumonneet aiempia oletuksia allergioiden lisääntymisen syistä. Vertailevat tutkimukset Itä-Euroopan entisten sosialististen maiden ja Länsi-Euroopan maiden kesken ovat osoittaneet, etteivät ilman teollisuusperäiset saasteet lisää allergiaa. Myöskään liikenteen päästöjä, tupakkaa tai otsonia ei voida syyttää allergioiden lisääntymisestä.Perheen suuri lapsiluku, maatilalla asuminen lapsuudessa, heikko sosioekonominen asema ja antroposofinen elämäntapa on tutkimuksissa voitu liittää allergioiden vähäiseen esiintyvyyteen. Käänteinen yhteys on voitu väestötutkimuksissa osoittaa myös allergioiden ja joidenkin infektioiden, mm. tuhkarokon ja tuberkuloosin, välillä. Kokeellisissa tutkimuksissa puolestaan mikrobit ja mikrobiperäiset komponentit, kuten tuberkuliini ja lipopolysakkaridi, ovat vaimentaneet allergista immuunivastetta.
Ihmisen ja mikrobien suhteessa on tapahtunut oleellinen muutos. Viime vuosisadan aikana vakavat tartuntataudit isorokko, tuberkuloosi, kurkkumätä ja hinkuyskä on rokotuksin kyetty torjumaan. Samalla yleinen hygieniataso on parantunut, ja tämän myötä imeväisikäisten kontaktit mikrobeihin ovat ratkaisevasti vähentyneet. Niissä olosuhteissa, joissa allergian esiintymisen on todettu olevan vähäistä, voidaankin ajatella olevan enemmän mikrobialtistusta; esimerkiksi maatiloilla navetassa on erinomaiset kasvuolosuhteet bakteereille, mykobakteereille ja sienille.
Vastasyntyneen lapsen immuunivaste on allergiavoittoinen, allergiaan liittyvien sytokiinien (IL-4, IL-13) tuotanto on hallitsevaa. Ensimmäiset elinkuukaudet ovat ratkaisevia immuunivasteen kypsymiselle. Terveen lapsen immuunivaste muuttuu 1,5 vuoden ikään mennessä ei-allergiseksi: interleukiini 4:n tuotanto tyrehtyy ja gammainterferonin tuotanto voimistuu. Immuunivasteen muutoksen edellytyksenä on ulkopuolinen stimulaatio, jollainen voi olla esimerkiksi sopiva ja riittävä mikrobialtistus.
Korkeammat biologiset organismit, ihminen mukaan lukien, tunnistavat bakteerit tietyistä CpG-oligonukleotidisekvensseistä. Näitä ei löydy eukaryoottisista soluista. Tämä tunnistusmekanismi on kautta aikojen suojannut ihmisiä bakteeri-infektioilta ja aivan ilmeisesti myös allergioilta. Kokeellisesti nämä oligonukleotidit toimivat erittäin voimakkaina allergian vastavaikuttajina ja pystyvät sammuttamaan sekä koe-eläimillä että ihmisen soluviljelmissä allergisen immuunivasteen. Tällainen CpG-oligonukleotidien kautta välittyvä mikrobivaikutus imeväisiässä saattaa olla ratkaiseva tekijä allergisen immuunivasteen asianmukaisessa sammumisessa.
Mikrobialtistuksessa ja siihen liittyvässä CpG-oligonukleotidistimulaatiossa on modernin länsimaisen elämäntavan myötä tapahtunut suuri määrällinen ja laadullinen muutos. Ravinnon hygienian ja laadun takia oma mikrobikolonisaatiomme on voinut muuttua. Infektiotautien torjunnan ja yleisen hygienian tason nousun takia myös ulkoinen mikrobiympäristömme on muuttunut. Kyseessä on ennen kaikkea määrällinen muutos, mutta aivan ilmeisesti, erityisesti omassa bakteerikolonisaatiossamme, myös laadullinen muutos allergioiden kannalta huonompaan suuntaan. Puhtaamman ja tartuntatautien suhteen turvallisen ympäristön kääntöpuolena ovat lisääntyneet allergiset sairaudet.
Allergian kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä on etsitty ehkäisymielessä. Seurantatutkimuksissa on pyritty löytämään mm. raskausajan ja imetysajan ravintoon liittyviä seikkoja, joista voitaisiin neuvolajärjestelmän kautta antaa ohjeita. Uusimman tutkimuksen valossa tekijät, jotka allergian lisääntymiseen eniten vaikuttavat, nimittäin hygienia ja tartuntatautien torjunta, ovat primaariehkäisyn ulkopuolella. Toiveet perinteisen neuvonnan mahdollisuuksista allergian ehkäisyssä näyttävätkin tällä hetkellä heikoilta. Tavoitteet asettunevatkin entisenkaltaisen allergiaa torjuvan mikrobimiljöön stimulointiin esimerkiksi probiooteilla, elintarvikkeilla ja rokotteilla. Tämä vaatii lähitulevaisuudessa vahvan panostuksen sekä perustutkimukseen että soveltavaan tutkimukseen.
Johannes Savolainen
