Ajan­kohtai­sta

Optikkojen ja silmälääkärien 
kiista jatkuu

Silmälääkärien mielestä lisäkoulutuskaan ei anna 
optikoille valmiuksia tulkita silmänpohjakuvia. Vaarana heidän mukaansa on, että silmätauteja jää tunnistamatta.

Kuvio 1 http://www.laakarilehti.fi/pics/panthermedia_A7400110_silmanpohja.jpg

Kädenvääntö silmänpohjaku­vauksista ei ota laantuakseen. Silmälääkärit tekivät kesällä Valviralle kantelun optikkoketju Specsaversin mainostamista silmänpohjatutkimuksista, ja Valviran kanta valmistunee lääkintöneuvos Markus Henrikssonin mukaan kuukauden sisällä.

Sitä odotellessa silmälääkärit ja optikot kiistelevät nyt muun muassa siitä, tunnistavatko optikot silmänpohjakuvista ne kuvat, joissa on viitteitä silmä­sairauksista. Näitä kuvia on jatkossa tarkoitus lähettää optikkojen sähköiseen tietokantaan silmälääkärin diagnosoitavaksi.

– Yhdellä optikkoketjulla on meneillään Tekesin rahoittama pilotti, jossa epäilyttävät silmänpohjakuvat siirretään tietotekniikan avulla silmälääkärin tutkittavaksi. Näin silmälääkärille siirtyvät ensin kuvat ja vasta sen jälkeen tarvit­taessa potilaat, Optisen toimialan toimitusjohtaja Panu Tast sanoo.

Tastin mukaan kyse on optikkojen laki­sääteisestä velvollisuudesta selvittää asiakkaiden silmien kunto.

– Suomen noin 300:sta silmänpohjakuvauksia tekevästä optikosta satakunta on käynyt lain velvoittaman lisäkoulutuksen. Nämä optikot ovat myös päteviä löytämään kuvista poikkeamat. Poikkeavat kuvat lähetetään silmälääkärille tai potilas ohjataan silmälääkäriin, Tast mainitsee.

Erikoiskoulutus antaa siis Tastin ­mukaan optikoille valmiudet tutkia ­asiakkaiden silmänpohjia. Tästä Silmälääkäreiden yhdistys on eri mieltä.

”Valinnassa kyse diagnosoinnista”

Yhdistyksen jäsen, silmätautien erikoislääkäri Ulla Näpänkangas Coronaria Silmäklinikasta huomauttaa, että optikkojen koulutus ei riitä kuvien esiarviointiin.

– Kyse on jo diagnoosin tekemisestä siinä vaiheessa, kun optikko valitsee ne kuvat, jotka hän siirtäisi sähköiseen ­tietokantaan silmälääkärin katsottavaksi. Edes lisäkoulutus diagnostisten lääkeaineiden käytössä ei anna tähän valmiuksia, Näpänkangas painottaa.

Näpänkangas kannattaa meneillään olevaa pilottikokeilua, joskin sen pitäisi hänen mukaansa laajentua kattamaan otos kaikista optikolla otetuista silmänpohjakuvista.

– On todellakin tarpeen vähentää silmälääkärien työtaakkaa, mutta sen ­pitäisi tapahtua potilasturvallisuutta vaarantamatta. Nyt vaarana on, että silmätauteja jää tunnistamatta. Vastaavasti terveistä silmänpohjista on tietojeni mukaan ”löytynyt” puutteellisen koulutuksen vuoksi ”vikoja”, joiden selvittäminen kuormittaa erikoissairaanhoitoa entisestään.

Ulla Näpänkangas ehdottaa kiistan ratkaisemiseksi tutkimusta, jossa selvitettäisiin optikoiden kyky seuloa kuvia luotettavasti.

– Pannaan optikot ja silmälääkärit seulomaan parisataa kuvaa. Sitten katsotaan, miten hyvin optikkojen esidiagnoosit ovat osuneet kohdalleen. Tämä olisi yksi tapa saada juupas-eipäs -väittelyyn jotakin rotia.

Essi Kähkönen
Kuva: Panthermedia

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030