BMJ:ssä julkaistun Cochrane-katsauksen mukaan verenpainelääkitys ei vähentänyt kokonaiskuolleisuutta, sydän- ja verisuonisairauksia eikä aivohalvauksia henkilöillä, joilla oli lievästi kohonnut verenpaine.

Verenpainelääkkeistä ei liene hyötyä lievästi kohonneen verenpaineen hoidossa BMJ:ssä julkaistun Cochrane-katsauksen mukaan.

Satunnaistettuihin, kontrolloituihin tutkimuksiin osallistui noin 9 000 potilasta, joilla oli lievästi kohonnut verenpaine: systolinen verenpaine oli 140–159 mmHg, diastolinen verenpaine 90–99 mmHg. Heillä oli ollut käytössä verenpainelääkitys 4–5 vuotta.

Cochrane-katsauksen mukaan verenpainelääkitys ei vähentänyt kokonaiskuolleisuutta (riskisuhde 0,85, 95 %:n luottamusväli 0,63–1,15), sydän- ja verisuonisairauksia (riskisuhde 1,12, 95 %:n luottamusväli 0,8–1,57) eikä aivohalvauksia (riskisuhde 0,51, 95 %:n luottamusväli 0,24–1,08). Henkilöt, jotka jo sairastivat sydän- ja verisuonitauteja, jätettiin pois tutkimuksesta.

Verenpainelääkityksen tarpeettomuus lievän hypertension hoidossa näkyi tutkijoiden mukaan erityisen selvästi mm. siksi, että katsauksesta ei jätetty pois potilaita, joilla oli riskitekijöitä kuten diabetes. Mukana oli mahdollisesti myös kohde-elinvaurioita sairastavia henkilöitä.

Yksi katsauksen kirjoittajista, David Cundiff sanoo, että analyysin pitäisi johtaa muutoksiin lievän hypertension hoidossa. Hänen mielestään potilaita tulisi ennen kaikkea kannustaa liikkumaan, lopettamaan tupakointi ja syömään terveellisesti, esimerkiksi systolisen verenpaineen alentamiseen tähtäävän DASH-ruokavalion tai Välimeren dieetin mukaan.

Ulla Toikkanen
Kuva: Pixmac