Viime viikkoina on uutisoitu kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavien määrän kasvaneen. Kelan tilastojen mukaan vuonna 2010 tyroksiinilääkityksestä sai korvauksia yli 234 000 suomalaista. Vuonna 2000 vastaava luku oli noin 101 000. Professori Matti Välimäki HYKS:n endokrinologian klinikasta arvioi, ettei sairaus ole todellisuudessa yleistynyt samassa suhteessa.

- Diagnosointi on parantunut ja potilastietoisuus lisääntynyt.

Välimäki painottaa kilpirauhasen vajaatoiminnan diagnosoinnissa tarkkaa potilaan kuuntelua ja tutkimista. Ongelmana kilpirauhasen vajaatoiminnan diagnosoinnissa on se, että pelkkä TSH-arvo ei kaikissa tapauksissa kerro riittävästi.

- Potilaalta pitäisi aina kilpirauhasen vajaatoimintaa epäiltäessä määrittää sekä TSH-arvo että vapaan tyroksiinin pitoisuutta mittaava T₄v-arvo.

Välimäen mukaan pienetkin muutokset arvoissa pitäisi ottaa vakavasti.

- Tyroksiinilääkitystä voi harkita, jos TSH-arvo lievästikin suurentunut tai jos TSH on normaali ja T₄v-arvo on normaalilukemien alarajoilla ja potilaan oireet täsmäävät. Lääkitystä voi kokeilla turvallisesti esimerkiksi puolen vuoden ajan.

Välimäen mukaan alidiagnosointia esiintyy, mutta arvioita neljännesmiljoonasta diagnosoimattomasta potilaasta hän pitää ylimitoitettuna. Kilpirauhasen vajaatoiminnan paljastavat kokeet ovat halpoja ja helppoja tehdä.

- Diagnosoinnissa olisi vielä jonkin verran parantamisen varaa, mutta kaiken kaikkiaan tilanne ei ole huolestuttava.