Suonensisäisellä antibioottihoidolla ja raskaalla kirurgialla on divertikuliitissa aiempaa pienempi rooli, todetaan JAMA:n katsauksessa. Gastroenterologi Jari Koskenpato ei ole asiasta aivan samaa mieltä.

Suonensisäisellä antibioottihoidolla ja raskaalla kirurgialla on paksusuolen umpipussitulehduksessa aiempaa pienempi rooli, todetaan JAMA:ssa julkaistussa katsauksessa.

Yhteensä 80 tutkimusta sisältäneen katsauksen tiedot ovat vuosilta 2000-2013. Yhteenvedon mukaan divertikuliitin kirurgisessa hoidossa voidaan yhä useammin käyttää vähemmän invasiivisia menetelmiä ja tarvittaessa antibiootit voidaan ottaa yhä useammassa tapauksessa suun kautta kuin antaa suonensisäisesti.

Gastroenterologi Jari Koskenpato HUS:sta kertoo, että Suomessa on jo jonkin aikaa toimittu näin. Varsinaiseen hoidon kevenemiseen hän ei kuitenkaan usko.

– Niiden potilaiden divertikuliitti, jotka vastaanotolle tulevat, on aika raju. En uskaltaisi jättää heitä hoitamatta antibiootilla. Itse kirjoitan suun kautta otettavien antibioottien lisäksi päivystyslähetteen valmiiksi oireiden pahenemisen varalta. Silloin suonensisäinen antibioottihoito on paikallaan.

Koskenpato muistuttaa, että divertikuloosi on tulehdussairaus, joka voi parantua itsestään.

– Lievän divertikuliitin sairastanut pysyy kotona, oireena saattaa olla vain vatsakipua.

Koskenpato kertoo, että HUS:ssa on juuri päätetty, ettei kaikille divertikuloosin sairastaneille potilaille tehdä enää automaattisesti kolonoskopiaa.

– Oireettomassa vaiheessa olevaa 30-vuotiasta potilasta ei kannata tähystää vain varmuuden vuoksi, Koskenpato toteaa.

Hänen mukaansa skopiaresurssit tulisi lisääntyneen paksusuolisyövän takia suunnata iäkkäämpiin riskiryhmäpotilaisiin.

– Kaiken kaikkiaan kolonoskopioita pitäisi lisätä, mutta ne pitäisi suunnata oikein.

Katsauksen tehneet tutkijat toivovat, että divertikuliitista käytettävä terminologia yhdenmukaistettaisiin jatkotutkimuksia ajatellen.

Lue aiheesta myös Lääkärilehdestä 48/2013: Tähtäätkö tykillä kärpästä?

Jaana Ahlblad
Kuva: Panthermedia