Olisivatko ahdistusosaamisyksiköt tarpeellisia?
Lääkärilehden mielipidekirjoituksessa ehdotettiin, että Suomeen perustettaisiin ahdistusosaamisyksiköitä.
Matti O. Huttunen, Hasse Karlsson, Jyrki Korkeila ja Lumikukka Socada ehdottivat Lääkärilehdessä (23/2021) Suomeen ahdistusosaamisyksiköitä.
Toimialuejohtaja, ylilääkäri Hanna-Mari Alanen TAYS:n Pitkäniemen sairaalasta muistuttaa, että ahdistuneisuus on harvoin yksin esiintyvä oire. Se liittyy melkein kaikkiin psykiatrisiin sairauksiin.
Hän katsoo, että ahdistuneisuuteen pitäisi kiinnittää riittävästi huomiota kandien ja psykiatriaan erikoistuvien opetuksessa. Lisäkoulutusta kannattaisi tarjota myös muille ammattiryhmille, jotka hoitavat näitä potilaita, ja myös perusterveydenhuollolle.
Tampereen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä TAYS:n psykiatrian toimialueen integraatio tehtiin vuodenvaihteessa.
– Sen perusteella nämä erilliset pienet yksiköt ovat aina todella haastavia. Aina tulee siiloja, ja valitettavasti mennään oire kerrallaan. Kokonaisuus ei siten kuulu kenellekään. Olemme lähteneet viemään hoitoa enemmän hoitoprosessimalliin, Alanen sanoo.
Resurssien pilkkominen ei ole järkevää
Itä-Suomen yliopiston psykiatrian professorin Minna Valkonen-Korhosen mielestä on tärkeää osata tunnistaa ja hoitaa asianmukaisesti kaikenlaisia ahdistuksia. Ei ole järkevää pilkkoa riittämättömiä resursseja oirelähtöisiin kokonaisuuksiin.
– On riski lähteä hoitamaan yksisilmäisesti yhtä oiretta. Sen sijaan tulisi mieluummin pyrkiä jokaisen potilaan hyvään kokonaisvaltaiseen tutkimiseen, kohtaamiseen ja hoitoon riippumatta hänen oireistaan ja diagnooseistaan.
Psykoosisairauden laaja-alainen ja vaikea hajoamisahdistus on erilaista kuin ahdistuneisuushäiriöihin liittyvä paljon lievempi ja usein selkeämmin rajatumpi ahdistus.
– Persoonallisuushäiriöihin liittyvä vapaasti ajelehtiva ahdistus herättää ambivalenssissaan voimakkaita, usein negatiivisia tunteita.
Ahdistuneisuushäiriöiden hoito on jäänyt Valkonen-Korhosen mukaan paljolti erikoissairaanhoidon ulkopuolelle priorisoinnin takia. Siksi voisi olla järkevää satsata varsinkin perustason koulutukseen ja konsultaatioihin erityisesti tässä potilasryhmässä.
Kuulostaisi irralliselta
KYS:n nuorisopsykiatrian osastonylilääkäri, linjajohtaja Tarja Koskinen kertoo, että lievät ahdistushäiriöt ovat työlistalla Tulevaisuuden sote-keskusohjelman NMOK-hankkeessa. Siinä muun muassa toteutetaan psykososiaalisia menetelmiä.
– Lievät ahdistushäiriöt ovat iso oireiluryhmä, joskin ne ovat myös nuorilla usein oireina mukana muissa häiriöissä. Sosiaaliset fobiat ja määräkohtaiset pelot ovat nuorilla yleisiä, erillisiäkin oirekokonaisuuksia.
KYS:n psykiatrian palvelukeskusjohtaja Paula Ollonen mainitsee, että pelkästään ahdistuneisuuteen liittyvän yksikön perustaminen kuulostaa irralliselta.
– Pelkän ahdistuneisuuden vuoksi meille erikoissairaanhoitoon hakeutuu vähän potilaita. Lievempinä ahdistuneisuus ja masennus ovat hyvin tavallisia perusterveydenhuollossa.
