Vatsanpeitteiden tyrät ovat melko yleisiä, mutta oireetonta tyrää ei aina kannata leikata.

Tyrä näkyy poikkeavana pullotuksena seistessä, jolloin tukea antamattomaan kohtaan työntyy vatsaontelon sisältöä. Se voi tuottaa kipua ja hankaloittaa liikuntaa tai työntekoa. Sekä vatsaoireiden että etenkin nivuskipujen takana voi olla monia muitakin syitä.

Tyräleikkauksen tärkein tehtävä on korjata elämänlaatua haittaavia oireita ja toimintakykyä. Jos tyrä on oireeton, sitä voidaan usein jäädä rauhassa seuraamaan, kirjoittaa Jaana Vironen Lääkärilehdessä. Oireiset tyrät korjataan tapauskohtaisesti valittavalla tekniikalla.

Tyrien luonnollinen kulku on ollut huonosti tunnettu, koska perinteisesti ne on kureutumisen pelossa korjattu leikkauksella pian toteamisen jälkeen. Kureutumisriski vaikuttaa olevan oletettua pienempi, ja sen sijaan on alettu kiinnittää huomiota leikkauksen jälkeen esiintyviin vaivoihin, kuten kroonisiin kipuoireisiin.

Tyriä muodostuu vatsanpeitteiden lihaskalvoalueille syntyneisiin aukkoihin tai heikkoihin kohtiin, tavallisimmin nivusiin tai suorien vatsalihasten keskilinjaan, jossa erityisesti naparenkaan pieni luonnollinen aukko voi venyä tyräportiksi. Leikkausarvet ovat myös aina heikkoja kohtia.

Suomessa leikataan vuosittain noin 12 000 nivustyrää ja muita vatsanpeitteiden tyriä 3 000–4 000. Arpityriä leikataan vuosittain noin 1 500.

Lähde: Vironen J. Nahkan alla pullottaa – tyrien diagnostiikka ja hoito. Suom Lääkäril 2017;72:345–8.

Artikkeli julkaistaan Lääkärilehdessä 6/2017.

Kuva: Fotolia