Musiikkiharrastus tehostaa aivotoimintoja
Erot aivotoimintojen tehostumisessa näkyivät selvimmin esipuberteetissa, kun verrattiin musiikkia harrastavia ja harrastamattomia lapsia. Soittamisen voi aloittaa missä iässä vaan.
http://www.laakarilehti.fi/pics/panthermedia_859353_3508x2631-1.jpg
Mitä enemmän kodeissa soitetaan ja lauletaan, sitä vähemmän lapset reagoivat yllättäviin ja häiritseviin ääniin. Kun aivovasteet olivat pienemmät, lapset pystyivät keskittymään paremmin. Nämä havainnot tehtiin tutkimuksessa, jossa selvitettiin pienten lasten aivovasteiden korrelointia hälyääniin.
Musiikki vaikuttaa aivoissa lähes joka paikkaan, paljon laaja-alaisemmin kuin on aikaisemmin ajateltu. Pienimuotoinenkin musiikillinen toiminta on aivoille merkityksellistä, totesi Helsingin yliopiston psykologian ma. professori Mari Tervaniemi musiikkilääketieteen symposiumissa. Tervaniemi johtaa Musiikki ja aivot –tutkimusryhmää.
– Musiikin harrastaminen kotona on hyväksi lapselle. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö lasten kannattaisi mennä esimerkiksi pianotunneille. Vähempikin musiikin harrastaminen on kuitenkin tärkeä asia aivoille, Tervaniemi muistutti.
Musiikki myös tehostaa aivotoimintoja. Musiikkiharjoittelun avulla vahvistuneet aivoalueet konkreettisesti suurenevat. Kanadalaistutkimuksessa pianonsoittoa kolme tuntia viikossa harrastaneilla lapsilla näkyi muutoksia kuuloaivokuorella, aivokurkiaisessa ja motorisella aivokuorella puolentoista vuoden jälkeen harjoittelun aloittamisesta, kun heitä verrattiin musiikkia vähemmän harrastaneisiin lapsiin.
Erot aivotoimintojen tehostumisessa näkyivät selvimmin esipuberteetissa, kun verrattiin musiikkia harrastavia ja harrastamattomia lapsia.
– Äänten prosessointiin liittyvät aivotoiminnot näyttävät eroavan musiikkia harrastavien ja harrastamattomien välillä, kun on kulunut vuosia musiikkiharrastuksen aloittamisesta.
Joidenkin tutkimusten mukaan 20 vuotta jazz-musiikkia soittaneet henkilöt prosessoivat ääniä eri tavoin kuin yhtä kauan klassista tai rock-musiikkia soittaneet.
– Emme vielä tiedä sitä, miten nopeasti ero äänien prosessoinnissa tulee esiin erilaista musiikkia soittavilla lapsilla ja nuorilla.
Musiikkiharrastus parantaa myös lasten ja nuorten tarkkaavaisuutta ja vaikuttaa myönteisesti kuulojärjestelmään sekä motoristen taitojen kehittymiseen.
Tervaniemen mukaan joissakin tutkimuksissa on niin ikään huomattu, että lukemaan oppimisen valmiudet ovat paremmat musiikkia harrastavilla lapsilla kuin niillä, jotka eivät musisoi.
– Musiikkia harrastavat lapset hahmottavat tarkemmin äänteitä.
Musiikista vahvoja tunnevaikutuksia aivoihin
Musiikki vaikuttaa voimakkaasti niihin aivoalueisiin, jotka prosessoivat tunnetietoa. Siksi musiikin kuuntelemisesta ja harrastamisesta tuleva hyvä olo koukuttaa.
Joillakin ihmisillä aivojen yleiset palkitsemismekanismit kuitenkin aktivoituvat muuten kuin musiikin avulla. Tervaniemen mukaan tällaiset henkilöt saattavat olla täysin kyvyttömiä nauttimaan musiikista.
– Henkilöitä, jotka eivät hahmota musiikkia kognitiivisesti, on joidenkin tutkimusten mukaan vain viisi prosenttia väestöstä. Tällöin puhutaan amusiasta, joka on varsin pysyvä ominaisuus. Kyvyttömyys nauttia musiikista on amusiaa harvinaisempaa.
Mari Tervaniemen mukaan musiikin harrastamisen voi aloittaa missä iässä vaan.
– Tiukkoja aikarajoja soittamisen aloittamiseen ei ole, sillä aivot oppivat aina, Tervaniemi kiteytti.
Ulla Toikkanen
Kuva: Panthermedia
