Miten koronan kanssa jaksetaan perusterveydenhuollossa?

Kysyimme asiaa terveyskeskuksista Helsingissä, Tampereella ja Turussa.

Asiakkaat väsyneitä tilanteeseen

Pahentunut koronatilanne näkyy Tampereella perusterveydenhuollossa monella tapaa, kertoo Tampereen terveysasemien vastaanottotoiminnan ylilääkäri Kati Myllymäki.

– Terveysasemille on tullut tavallista enemmän infektiopotilaita, vaikka meillä on keskitetty pandemiavastaanotto.

Myös pandemiavastaanotolla potilasmäärät ovat kasvaneet.

– Keväällä ja alkukesästä aikoja jäi tyhjäksi ja mietittiin jo, kannattaako pandemiavastaanotolla pitää kahta lääkäriä. Nyt on kaikille töitä.

Terveysasemilta on kantautunut tieto, että asiakkaat ovat väsyneitä tilanteeseen ja käyttäytyvät ajoittain jopa vähän huonosti. Tämä koskee myös muita kuin koronapotilaita.

– Henkilökunnalle on aiheutunut tästä mielipahaa. Asiakkaiden olotilaa helpottaa rauhoittelu, pelkojen poistaminen ja tiedon lisääminen.

Resurssipulaa lääkäreistä ei Tampereen perusterveydenhuollossa Myllymäen mukaan ole. Koronan neljäs aalto kuitenkin osui resurssien kannalta hankalimpaan kesäaikaan, kun lomakausi on päällä.

– Viime keväänä ja kesänä, kun korona oli vielä uusi asia, muut asiakkaat pysyttelivät poissa terveyskeskuksista, mutta nyt tilanne on toisenlainen. Muuta asiaa tulee paljon hoidettavaksi. Pitkäaikaissairaudet tuppaavat helposti akutisoitumaan, kun aikaa kuluu eikä kontrolleissa ole käyty.

Lääkärit jaksavat kohtuullisen hyvin, mutta sen sijaan huolta on hoitajien jaksamisesta. Hoitajista on pulaa ja rekrytointeja tehdään aktiivisesti koko ajan. Pieni joukko joutuu tekemään tuplasti töitä.

– Tuntuu, että lääkärit kantavat myös siitä huolta, että hoitajat eivät tahdo jaksaa.

Henkilökunta joutuu venymään

Kun Kalasataman terveysasemalla Helsingissä keväällä suunniteltiin syksyä, ei koronan neljättä aaltoa ollut nähtävissä. Ajatuksena oli, että syksyllä käynnistettäisiin normaalia toimintaa, kun koronan tuoma kuormitus vähenisi.

– Emme osanneet ajatella, että neljäs aalto tulisi jo kesällä, vaan että ehtisimme rokottaa väestöä enemmän, sanoo johtava ylilääkäri Anne Kaijasilta.

Kalasatamasta on viisi lääkäriä työssä Malmin ja Laakson koronaterveysasemilla. Korona on syönyt paljon myös hoitajien työpanosta. Kaijasillan mukaan hoitovelkaa on paljon.

– Lääkäreillä on ollut vähemmän ajanvarausvastaanottoja kuin ennen koronaa. Kansansairaudet ovat jääneet vähemmälle hoidolle. Vakituisista lääkäreistämme näkee, että heillä on huoli hoitovajeesta.

Lisähenkilökuntaa on ollut vaikea saada. Toimintoja on myös ulkoistettu.

– Viime kädessä oma henkilökuntamme joutuu venymään.

Kesälomat pyrittiin kuitenkin järjestämään normaalikesän tapaan kaikille.

Ylähengitystieinfektioista kärsivien potilaiden hoito on siirtymässä Helsingissä omille terveysasemille lokakuun alusta.

Riittämättömiä resursseja

Turun Varissuon terveysaseman vastaava lääkäri Kimmo Leino sanoo, että vaikka lääkärien vakansseja on hiljattain lisätty, tuntuu se silti riittämättömältä. Vuoden 2020 alussa Varissuon terveysasemalla ja koko Turun hyvinvointitoimialalla lääkäritilanne oli täytettyjen vakanssien osalta kohtuullisen hyvä.

– Nyt puolitoista vuotta pandemian alusta tilanne on huononemassa. Rekrytointi ei myöskään vedä, kun ei ole työvoimaa. Syksyllä lähes kaikilla terveysasemilla on lääkärivajetta. Selitys ei ole kuitenkaan pelkästään pandemian aiheuttama muutos. Työ kuormittaa nyt eri tavalla ja potilaatkin tuntuvat vaativan enemmän huomiota kuin aiemmin.

Korona muutti rutiinit

Korona on pakottanut sähäkkään muutokseen. Fyysiset kontaktit vähenivät niin potilaisiin kuin työyhteisöön. Korona pakotti muuttamaan rutiinit ja aiheutti pelkoa, epävarmuutta ja ahdistusta.

– Hygieniavarotoimista ja henkilökunnan kohortoinnista tuli ykkösasia kaikkialla. Koronatoimista johtuvan tiedon tulvaa piti vain sietää ja oppia muuttamaan toimintaa ohjeistusten mukaan.

Leinon mielestä työkuormaa on helpottanut Turun niin sanottu jonoton malli, mutta käyttöönotto ei ole ollut ongelmatonta koronatilanteen monimutkaistaessa muutosprosessia.

– Turussa infektiovastaanotto eriytettiin yhden terveysaseman resursseista, mikä aiheutti erityisen kuorman tälle terveysasemalle. Muut asemat ovat korvanneet tätä ottamalla kiireellisiä päivystyspotilaita kaikilta alueilta. Myös muilta asemilta on siirretty lääkärityövoimaa infektiopoliklinikalle.

Työ on pirstaloitunut

Varissuolle perustettu koronanäytteenotto oli Leinon mukaan menestys. Keväällä 2020 yksi terveysasemista siirrettiin kokonaan tartunnanjäljitykseen kahdeksi viikoksi ja kesällä jouduttiin pääasiassa lomista johtuvan työvoimapulan takia sulkemaan yksi terveysasemista.

Lakisääteiset velvollisuudet, kuten koulu- ja neuvolaterveydenhuolto, on hoidettu. Terveyskeskuksen ydintyö eli kiireettömät ajanvarausvastaanotot ovat olleet kortilla koko kaupungin alueella.

– Monia vastaanottoaikoja on muutettu etävastaanotoiksi, mikä tuntuu olevan jo pysyvä käytäntö. Määräaikaiskontrolleja on siirretty eteenpäin, jos tarvetta ei ole todettu kiireelliseksi tai vastaanottokäyntejä on korvattu laboratorioseuloilla.

Uusien sähköisten kontaktipintojen mukaantulo on lisännyt työmäärää, ja työhön sisältyy aiempaa enemmän muuta kuin potilasvastaanottoa. Työn sisältö on pirstoutunut osa-alueisiin ja erityistoimintoihin.

Johdon tuki ja työtoverit antavat voimia

Leino sanoo, että lääkäreillä esiintyy uupumista ja äänestetään jaloilla. Huolimatta kaikista työntekoa helpottavista välineistä ja etätyönkin mahdollistumisesta on lääkärin työpaine lisääntynyt. Potilaiden vastaanotoista on tullut tiedollisesti ja taidollisesti monimutkaisempia, ja osaamisen vaatimus ahdistaa erityisesti nuoria kollegoita. Tehtävien siirto erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon näyttää jatkuvan, mutta perehdytys uuteen toimintaan jää ohueksi.

– Liukuva työaikamalli, etätyömahdollisuus ja saldovapaat ovat kyllä hyviä, mutta kun työtä on enemmän kuin ehtii tehdä, jokainen poisnipistetty tunti tai saldovapaapäivä täytyy maksaa tekemättömänä työnä myöhemmin takaisin.

Leinon mielestä tärkeimpiä hyviä työn osatekijöitä ovat johdon tuki, työkaverit, tsemppaava työyhteisö ja onnistuneet hoitokontaktit. Ne antavat työhön mielekkyyttä ja voimia.