A(H1N1)-rokotukset ovat aiheuttaneet jonoja ja kiihtymystä monissa kunnissa. Osa ihmisistä on ollut hysteerisiä ja käyttäytynyt jopa aggressiivisesti.

A(H1N1)-rokotukset ovat aiheuttaneet jonoja ja kiihtymystä monissa kunnissa. Miksi?

Terveyspalvelujen vastuualuejohtaja, ylilääkäri Matti Pietikäinen, Kuopio:

– Rokotushalukkuus yllätti meidät täysin. Laskelmat , jotka perustuivat aiempiin kausi-influenssarokotuskokemuksiin, osoittautuivat vääriksi. Jonossa oli satoja ihmisiä, jotka eivät kuuluneet sen päivän rokotettaviin. Juuri edellisenä päivänä ennen rokotusten aloittamista oli uutisoitu lapsen kuolleen sikainfluenssaan Torniossa. Osa ihmisistä oli hysteerisiä ja käyttäytyi aggressiivisesti.

Terveydenhuollon ylilääkäri Päivi Hirsso, Oulu:

– Meillä oli terveysasemat täynnä jo sairastuneita ja samalla piti järjestää valtavat massarokotukset. Samaan aikaan tuli kausi-influenssarokotettavia, joista osalle kuului myös A(H1N1)-rokotus. Kirjaamisjärjestelmä vei kohtuuttomasti aikaa. Joillakin terveysasemilla potilaiden tiedot kirjattiin käsin ja siten rokotukset saatiin sujumaan nopeammin. Rokotuspaikoilla on pitänyt olla koko ajan lääkäri arvioimassa kuka todella kuuluu riskiryhmään.

Menikö jokin pieleen rokotusten järjestämisessä tai tiedotuksessa?

Matti Pietikäinen:

– Ei varsinaisesti mikään. Rokotettavien määrä oli niin suuri, että henkilöstö ei riittänyt, tilat eivät riittäneet, eikä rokotteita ollut tarpeeksi. Rokotetta tulee tipoittain ja ennakoimattomasti ja se on iso ongelma. Olisimme tarvinneet viime viikolle 4 000 rokoteannosta, mutta saimme 3 000.

Päivi Hirsso:

– Massarokotuksista ei ollut kokemuksia. Riskiryhmään kuuluvien määrää ei ole varmuudella tiedetty. Tieto saatavien rokotteiden määrästä on tullut viime tingassa.

Miten vastaavat ongelmat vältetään rokotusten jatkuessa?

Matti Pietikäinen:

– Lomautukset perumalla on saatu lisää sairaanhoitajia ja terveydenhoitajia töihin. On siirretty lisää hoitajia jononhallintaan. Tiedottamiseen on lisätty resursseja. Otamme oppia viime viikon epäonnistumisesta.

Päivi Hirsso:

– Jatkossa hajautetaan enemmän – lapset neuvoloihin, yli 65-vuotiaille oma rokotuspaikka. Meillä pyritään antamaan kausi-influenssarokotuksiin tuleville riskiryhmäläisille ja alle 3-vuotiaille molemmat rokotukset yhtä aikaa jos vain rokotteita on käytettävissä. Isossa kaupungissa on pakko ottaa ryhmiä limittäin, koska ryhmien rokottaminen jatkuu yleensä useamman viikon. Rokotettavaa hoitohenkilökuntaakin ilmoittautuu vielä. Tärkeintä olisi saada sujuvuutta kirjaamiskäytäntöihin.

STM ilmoitti tiistaina, että kunnille annetaan lisää tukea A(H1N1)-rokotuksiin, taudin hoitoon ja viestintään. Valtioneuvosto on päättänyt myöntää kunnille lisätalousarviossa kolme miljoonaa euroa A(H1N1)-epidemian hoitoa varten.

Hertta Vierula
Kuva: Pixmac