Lehti 45: Ajan­kohtai­sta 45/2019 vsk 74 s. 2552 - 2555

Missä menet, Eksote?

Lappeenrannan keskussairaalassa 60 lääkäriä kirjelmöi toukokuussa raastavista työoloista. Muuttuiko mikään? Kannattiko adressi?

Pekka Nykänen
Kuvituskuva 3
Jani Kautto

Ortopedi Kari Manninen ja kirurgiaan erikoistuva Sari Tulokas tutkivat kuvia päivystävien lääkärien uudessa työhuoneessa.

Kuvituskuva 4
Jani Kautto

Antti Valpas arvioi johtamisotteen muuttuneen uuden toimitusjohtajan myötä parempaan.

Kuvituskuva 5
Jani Kautto

Eeva-Liisa Paavola erikoistuu Lappeenrannassa sisätauteihin.

Kuvituskuva 1
Jani Kautto

Timo Saksela aloitti Eksoten toimitusjohtajana heinäkuussa. Hän on ottanut alun ohjenuorakseen johtamisen ja esimiestyön.

Kuvituskuva 2
Jani Kautto

Jari Hartman (vas) ja Antti Valpas uuden K-sairaalan takapihalla. Päivystyksen ruuhka on talven jälkeen helpottanut.

Kansikuva
Jani Kautto

Käytävällä astelee yllättävä hahmo.

Olemme Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspalveluiden Eksoten johdon tiloissa. Timo Salmisaareen odottaisi täällä viimeiseksi törmäävän.

Entinen Eksoten mielenterveyspalveluiden johtaja nousi muutama vuosi sitten julkisuuteen uudistettuaan palveluja radikaalisti. Hän nosti keskiöön ihmisen. Palvelut sai yhdeltä luukulta ympäri vuorokauden. Ketään ei käännytetty pois.

Malli oli menestys. Jonot poistuivat, hoidon tarve putosi ja rahaa säästyi.

Ristiriidat johdon kanssa kävivät kuitenkin ylivoimaisiksi. Salmisaari irtisanoutui syksyllä 2016.

Mitä hän täällä tekee?

Helppo arvata. Eksoten uuden toimitusjohtajan Timo Sakselan huone on muutaman metrin päässä. Ehkä ajat ovat muuttumassa.

Lääkäripula oli krooninen

Eksoten viime kuukaudet ovat olleet myrskyisiä.

Lääkäreiden toukokuinen kirjelmöinti nosti esiin ongelmat keskussairaalan päivystyksessä. Yleislääkäripula oli krooninen. Vuodeosastot olivat kirjelmän mukaan lähes aina täynnä ja lääkärit ahdettu kopperoon. Aina ei tiedetty, montako kollegaa seuraavana päivänä olisi töissä.

Allekirjoittajia oli 60, viidesosa Eksoten lääkäreistä.

Päälle tuli railakas rekrytointi-ilmoitus somessa. Nuoria lääkäreitä houkuteltiin töihin kuvalla puolipukeisesta kollegasta avoauton edessä. Hallituksen huumorintaju hirtti kiinni.

Nuorten lääkärien yhdistyksen koulutuspaikkakyselyssä Lappeenranta jäi keskussairaaloista viimeiseksi. Avoterveydenhuollon koulutusta on sentään kehuttu.

Odotettiin kiitosta

Koppero tosiaan.

Tässä päivystävät lääkärit tekivät töitään. Ei ihme, että ahtaus kävi ylivoimaiseksi.

Äärirajoilla käytiin kesällä 2018.

Toukokuussa käyttöön otetut uudet tilat olivat jatkuva murheenkryyni muutenkin kuin työtilan pienuuden vuoksi. Hissien eteen oli piirretty liikkumista vaikeuttavia tolppia, odotusaula puuttui ja vesivahinkoja sattui. Jo muuttopäivänä jouduttiin sijoittamaan potilaita ylipaikkojen ylipaikoille.

Sitten iski helle. Päivystys ruuhkautui entisestään, ja kuumuudesta uupuneita iäkkäitä potilaita oli mahdoton kotiuttaa.

Talvikin oli venymistä, kertoo pääluottamusmies, nefrologi Jari Hartman. Loppukeväästä kirjelmän jälkeen olot ja tunnelmat lähtivät paranemaan. Päivystäjille saatiin uutta tilaa käytävän toiselta puolen. Mahtuu jopa sohva.

Rekrytointi näytti helpottuvan.

– Sairaalan johdolla alkoi olla sama näkemys päivystyksen ja työolojen kehittämisestä, Hartman sanoo.

Lääkärit odottivat kiitosta venymisestään.

Tuli jotain muuta.

Johtamisote vakuuttanut

Timo Saksela naurahtaa. Totta, hänen luotaan Timo Salmisaari oli tulossa.

Onko Eksote palaamassa hänen oppeihinsa?

– Kuulin, että hänellä on viisaita ajatuksia, ja niitä oli mielenkiintoista kuulla. Siinä kaikki.

Saksela istuu pöytään jalassaan löysät farkut. Paidan ylänappi on auki. Valtiotieteiden maisteri aloitti täällä heinäkuun lopulla. Edellinen työpaikka oli diagnostiikkayritys Synlab.

Saksela kertoo ottaneensa keskiöön johtamisen ja esimiestyön. Huonoon johtamiseen puututaan.

– Kun otin tämän esiin luottamiesten kanssa, joku kysyi, saisiko taputtaa, hän kertoo.

Saksela kertoo aina tulleensa hyvin toimeen lääkäreiden kanssa. Otteet ovat vakuuttaneet ainakin gynekologian ylilääkärin Antti Valpaksen.

– Johtamisotteessa on merkkejä paremmasta. Dialogi ammattilaisten ja päättäjien välillä näyttää elpyvän, Valpas sanoo.

– Kunnilta ovat rahat vähissä, joten pakko on priorisoida ja polttaa löysiä.

Rätti silmille

Jari Hartmanin silmille rätti tuli lokakuun toisella viikolla.

Eksote ilmoitti aloittavansa yt-neuvottelut. Säästötavoitteeksi ilmoitettiin yhdeksän miljoonaa euroa.

Hartman kertoo suojasään kiristyneen muutenkin. Tuli vaatimuksia hakea säästökohteita. Koulutusta haluttiin vähentää, otettiin käyttöön rekrytointilupa ja kehotettiin pitämään säästövapaita.

– Viestit olivat osaamattomia lääkärikuntaa kohtaan. Tunne siitä, että parempaan mennään, on kadonnut.

Lääkäripula on edelleen akuutti, joten Hartman ei usko, että yt-neuvotteluissa irtisanotaan lääkäreitä. Mutta luottamus johtoon on kärsinyt.

Lisää vuoropuhelua

Saksela vastaa napakasti.

– Miksi aina nähdään, että työntekijät ja työnantaja ovat eri leireissä? Ainoa tavoitteeni voi olla hoitaa asiat niin, että täällä on kiva käydä töissä. Silloin potilaatkin hyötyvät, hän sanoo.

Mutta että yt:t. Ne tuskin ilmapiiriä parantavat?

– Olisi johtoon tullut kuka hyvänsä, ne olisivat olleet edessä.

Rekrytointia ja resursointia Saksela lupaa miettiä yhdessä lääkäreiden ja muiden työntekijäryhmien kanssa.

– Aion tavata kaikki ryhmiä säännöllisesti vaikkapa lääkärilounailla. Vuoropuhelua, yhdessä tekemistä ja avoimuutta. Niihin pyrin.

Jari Hartman pitää Sakselan puheita ristiriitaisina.

– Miksi yt:t määriteltiin kattamaan lääkärit? Ei se lisää työviihtyvyyttä. Ilman lääkäripulaa säästettäisiin lääkäriostoihin menevät miljoonat, ja lisää säästöjä saataisiin parantamalla työviihtyvyyttä, jotta sairauspoissaolot laskisivat. Laaja yt ei auta kumpaankaan.

Kannattiko?

Kannattiko kirjelmä?

– Ehdottomasti. Kyllä asioihin tartuttiin. Sen vain soisi jatkuvan, Hartman sanoo.

Mitä lääkärit nyt haluavat?

– Parempaa työssä viihtyvyyttä. Lääkäreiden ylitöillä ja venymisellä täällä edelleen pyöritään, Hartman sanoo.

Lue myös

– Ensimmäisenä ihan konkreettisesti pitäisi hoivaan saada 24/7 lääkäripäivystys ja konsultaatiomahdollisuus. Sieltä tulee jatkuvasti potilaita, jotka eivät ensisijaisesti kuulu akuuttisairaalaan, Antti Valpas ehdottaa.

Eksote

› Eksote tuottaa julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut Etelä-Karjalan noin 130 000 asukkaalle.

› Kuntayhtymään kuuluvat Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Imatra, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari.

› Toimipisteitä on noin sata.

› Lappeenrannan keskussairaala on laajan päivystyksen sairaala.

› Eksote on maakunnan suurin työnantaja. Työntekijöitä on noin 5 000. Lääkäreitä on reilut 300.

"Tarvitaanko yleislääkäriä ympäri vuorokauden?"

Eksoten terveys- ja vanhuspalvelujen johtaja Tuula Karhula vahvistaa työvoiman saatavuuden parantuneen. Yleislääkäreitä päivystykseen toimittavan Terveystalon kanssa neuvoteltiin ennen kesää sopimus uusiksi, ja se on pitänyt.

– Joskus nimi on selvinnyt viime tipassa, mutta pitänyt on, Karhula kertoo.

Eksote hoitaa osan yleislääkäripäivystyksestä itse, ja myös oma rekrytointi on vetänyt.

– Keikkalääkäreitä olemme saaneet jonkin verran lisää, samoin terveyskeskuslääkäreitä, Karhula kertoo.

Yksi kimmoke Lappeenrannan adressille oli se, että yleislääkäripäivystäjän korvaajaksi pyydettiin muutamaksi tunniksi toisen alan sairaalapäivystäjiä. Se sai lääkäreiltä tyrmäyksen. Päivystysasetus vaatii paikalle yleislääketieteen osaajan.

Karhula herättää valtakunnallista keskustelua siitä, tarvitaanko koko yön ylittävää yleislääkäripäivystystä oikeasti.

– Päivystyshalukkuuden lasku on ollut yllätys koko maassa. Emme ole saaneet kovin monta vakituista lääkäriä yleislääkäripäivystykseen.

– Tarvitaanko heitä yön hiljaisina tunteina? Potilaita on vähän, ja osa voisi hyvin odottaa aamuun kiirevastaanottojen aukeamista.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030