Milloin on myöhäistä hoitaa lihavuutta?

Lihavuus on tyypin 2 diabeteksen ­merkittävin riskitekijä.

Milloin lihavuutta pitäisi ehkäistä, että sillä olisi vaikutusta tyypin 2 diabeteksen kehittymiseen, professori Timo Strandberg Helsingin yliopistosta ja Husista?

– Lihavuutta täytyisi ehkäistä lapsuudesta lähtien. Kannattaa omaksua terveelliset elintavat jo nuoresta, harrastaa liikuntaa eikä syödä liikaa. Nuorten ihmisten lihominen on iso ongelma, sillä se heijastuu pitkälle aikuisuuteen. Lihoessa diabetesriski suurenee jo nuoresta pitäen.

Mikä on sopiva painoindeksi?

– Minusta 22–23 on sopiva.

Miten laihduttaminen vaikuttaa jo puhjenneeseen tyypin 2 diabetekseen?

– Kyllä se periaatteessa korjaa sitä ja diabeteslääkkeitä voidaan vähentää. Laihduttamisen tavalla ei ole juurikaan merkitystä, mutta ongelmallista on painon pysyminen normaalina.

Valitettavasti valtaosa laihduttaneista pyrkii aikaa myöten lihomaan uudestaan. Lihavuutta pidetäänkin nykyään kroonisena sairautena. Laihdutusleikkauksista on saatu hyviä tuloksia, mutta ne eivät ole kansantaudin hoitoa.

Milloin lihavuuden hoito on liian myöhäistä?

– Periaatteessa lihavuutta kannattaa aina hoitaa. Laihduttaminen on kuitenkin taitolaji. Etenkin vanhana voi käydä niin, että lihakset lähtevät, mutta rasva ei. Painoindeksissä voidaankin vanhalla iällä joustaa.

Miten laihduttaminen vaikuttaa tyypin 1 diabetekseen?

– Viime vuosina on ruvettu puhumaan tyypin 1 diabetesta sairastavien lihomisesta ja siihen liittyvistä haitoista. Hypoglykemiat altistavat välipalojen syömiselle, mutta toinen puoli on se, että tiukkaan glukoositasapainoon pyrkiminen lisää insuliiniannoksia. Insuliini anabolisena hormonina altistaa painonnousulle.

Missä mennään lihavuuden tutkimisessa?

– Monella rintamalla, psykologiasta lähtien. Lääkehoidossa "uusia" ovat SGLT2-estäjät ja GLP-1-analogit, jotka vähentävät myös valtimotautitapahtumia. Kyseisten lääkkeiden on niin ikään todettu vähentävän painoa, ja niitä voidaan käyttää tyypin 1 diabeteksessakin tukihoitona.