Millainen joukko päätyy nyt lääkikseen?
Pääsykokeiden muutokset ovat herättäneet kysymyksiä tasavertaisuudesta.
Tavallisesti lääketieteellisten tiedekuntien valintakoetta valmistellaan noin vuosi. Tänä vuonna koronaviruspandemia aiheutti väistämättömiä muutoksia pääsykokeisiin. Valintatyöryhmälle jäi muutama viikko aikaa muuttaa valintamenetelmä sellaiseksi, että pandemian aiheuttamat rajoitukset huomioidaan.
Työryhmä päätyi lisäämään todistusvalintaa. Tänä vuonna piti olla ensimmäinen vuosi, jolloin lääketieteelliseen tiedekuntaan pääsee opiskelemaan ilman pääsykoetta. Todistuksella oli tarkoitus ottaa 51 prosenttia uusista opiskelijoista. Osuutta nostettiin 75 prosenttiin.
Myös pääsykoevalintaa piti muuttaa, sillä suuria ihmisjoukkoja ei nyt voi ottaa samaan tilaan tekemään pääsykoetta. Pääsykokeen ensimmäinen vaihe tehtiin etänä, kotona omilla koneilla. Toiseen vaiheeseen otettiin tuplasti se määrä hakijoita kuin kokeista pääsee läpi.
Mediassa olleiden tietojen mukaan osa kotikoneella tehtyyn esivalintakokeeseen osallistuneista saattoi luntata kokeessa eli hakea Googlella vastauksia valintakokeen kysymyksiin. Asiaa selvitellään lääketieteellisissä tiedekunnissa.
Onko papereilla sisään päässeillä erilainen motivaatio?
Pääsykokeiden muutokset ovat herättäneet kysymyksiä tasavertaisuudesta. Moni hakija on valmistautunut pääsykokeisiin pitkään ja ollut nyt huolissaan mahdollisuuksistaan päästä opiskelemaan, kun pääsykokeilla otetaan huomattavasti suunniteltua pienempi osuus opiskelijoista.
– Itse asiassa erot sisäänpääsymäärissä eri ryhmien välillä eivät ole niin suuret kuin moni luulee, sanoo valintatoimikunnan puheenjohtaja, professori Jukka Pelkonen.
Jotkut ovat kantaneet huolta uusien, pelkästään todistuksella valittujen opiskelijoiden motivaatiosta. Aiemmin pitkä pääsykokeisiin valmistautuminen on koetellut hakijoita jo ennen opintojen alkua. Nyt sisään on ollut mahdollista päästä sen kummemmin varautumatta.
– Aika näyttää, ovatko tänä vuonna lääketieteellisiin valitut opiskelijat jotenkin erilaisia kuin aiemmat vuosikurssit.
Huippuarvosanat kirjoittaneet osaavat opiskella
Todistusvalinnalla lääketieteelliseen päässeillä on lukiosta huippuarvosanat.
– En epäile hetkeäkään, etteivätkö he olisi todella osaavia. Sellaisia arvosanoja, joilla pääsee lääketieteelliseen, ei saa ilman hyviä opiskelutaitoja, Pelkonen sanoo.
Ensi vuoden pääsykokeita aletaan valmistella lähiviikkoina. Silloin on myös päätettävä, kompensoidaanko tämän vuoden poikkeuksellisia pääsykokeita jotenkin ensi keväänä.
– Oma mielipiteeni on, että ensi vuonna kannattaisi palata suunniteltuun. Moni lukiolainen on tehnyt ainevalintansa sen tiedon valossa, joka lääketieteellisen pääsykoevaatimuksista on. Ei olisi reilua tehdä enempää muutoksia kuin on pakko. Mutta keskustelua tästä tullaan varmasti käymään.
Uusia opiskelijoita on kohdeltava hyvin
Medisiinariliiton puheenjohtaja Riku Metsälän mielestä pääsykokeiden muutos tehtiin hankalassa tilanteessa parhaalla mahdollisella tavalla.
– Meidän mielestämme tärkeintä oli, että jonkinlainen valintakoemahdollisuus säilyy. Olen tyytyväinen, että opiskelijoita kuunneltiin.
Metsälä on huomannut, että pääsykokeiden muutokset ovat herättäneet tunteita. Hän uskoo kuitenkin, että nyt valittava opiskelija-aines on todennäköisesti varsin samanlaista kuin aiemminkin. Koulumenestyksen korostuessa on mahdollista, että naisten osuus valituista kasvaa hieman.
Metsälä pitää erityisen tärkeänä, että uusia opiskelijoita kohdellaan tasavertaisesti.
– Kollegakunnan sisällä on vahvoja mielipiteitä. Mutta se, miten valinnat on tehty, ei ole opiskelijoiden omissa käsissä.
