Miksi asetut ehdolle?
Yhdeksän lääkäriä kertoo, miksi he ovat ehdolla kuntavaaleissa.
Lääkärilehti haastatteli yhden kuntavaalien lääkäriehdokkaan jokaisesta eduskuntapuolueesta. Heiltä kysyttiin:
1) Miten soten poistuminen kunnista vaikuttaa kiinnostukseesi kuntapolitiikkaa kohtaan?
2) Miksi asetut ehdolle?
Ville Väyrynen, 45 vuotta, Muurame
Kansallinen Kokoomus
gastroenterologisen kirurgian erikoislääkäri, Keski-Suomen keskussairaala
1. Tuleva sote lisää kuntapoliittista intoani. Muuramessa on hyvä tilanne, ja pelkäämme palvelutason laskua uuden mallin myötä. Tarvitsemme ylimenokaudelle luottamushenkilöitä, jotka tuntevat aihepiirin ja osaavat toimia yhteistyössä maakunnan suuntaan, jotta kunta tulee kuulluksi jatkossakin.
2. Kahden kauden kokemuksella tunnen, että hallitsen kokonaisuuden ja osaan olla hyödyksi kunnalleni. Tunnen alueen terveydenhuollon kentän niin perusterveydenhuollon kuin erikoissairaanhoidon näkökulmasta.
Jukka-Pekka Kuokkanen, 62 vuotta, Lieto
Suomen Kristillisdemokraatit
LL, eMBA, toimitusjohtaja, Parkinmäen Palvelutalo Oy
1. Jos sote poistuu, on kuntien kannalta kriittistä, miten ylimenokausi hoidetaan. Jos sitä ei hoideta kunnankin näkökulmasta hyvin, muutos voi katkaista prosesseja ja aiheuttaa väliinputoamista. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen jää kuitenkin kunnalle. Suppeammassa kuntahallinnossa on mahdollista saada aikaan uusia avauksia ja tuoda tätä näkökulmaa muuhunkin päätöksentekoon.
2. Olen eläköitymässä ensi kuntavaalikauden aikana, ja haluan entistä suuremmalla energialla olla käytettävissä politiikassa.
Saija Hyvönen, 49 vuotta, Oulu
Perussuomalaiset
työterveyshuollon erikoislääkäri ja väitöstutkija Turun yliopistossa, ei vakituista työpaikkaa tällä hetkellä
1. Kuntien vaikutusmahdollisuudet sote-palveluiden tuottamisen ohjaukseen täytyy pitää edelleen vahvana. Jonkinasteinen suurkuluttaja-asiakkaiden palvelusuunnitelma täytyy saada käyttöön. Myös terveysongelmien tunnistaminen varhain on tärkeää.
2. Politiikan kautta vaikuttaminen näyttää olevan ainoa tapa saada kosteusvaurioituneiden kiinteistöjen aiheuttama sairastumisongelma vähenemään.
Nelli Nurminen, 30 vuotta, Helsinki
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP)
kirurgiaan erikoistuva lääkäri, HUS
1. Se lisää kiinnostustani, sillä poliitikkojen asema terveydenhuollon tuottajatasolla rakentuu vasta sote-uudistuksen jälkeen. Haluan luoda toimivaa demokratiaa terveydenhuoltoon, vähentää mikromanagerointia ja karsia turhia kumileimasimia.
2. Olen hallintoentusiasti. Kliininen työ kirurgialla on vienyt minut mukanaan, ja kuntapolitiikka on hallinnollinen harrastukseni. Terveyspoliittista ajatteluani voi kuvata kekomäkeläiseksi: Kannatan suurempia järjestäjätahoja ja yksikanavarahoitusta.
Antti Kivelä, 54 vuotta, Kuopio
Suomen Keskusta
sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, rytmikardiologi, KYS / Sydänkeskus
1. Kiinnostus ei muutu. Tähänkin asti suurin osa päätöksistä on koskenut aivan muita asioita kuten varhaiskasvatusta, opetusta, kaavoitusta ja yritystoimintaa. Näissä kunnalla on laajasti päätösvaltaa toisin kuin sotessa, jossa palvelutarve ja lakisääteisyys ovat pakottavia tekijöitä.
2. Yhteiskunnan hyväksi tehtävä työ on mielekästä. Eri näkemysten kuunteleminen ja yhteensovittaminen avartavat omaa ajattelua ja tuttavapiiri laajenee. On palkitsevaa nähdä oman kunnan kehittymistä, ja tietää, että on ollut mukana tekemässä muutosta.
Stefan Anderson, 68 vuotta, Kokkola
Suomen ruotsalainen kansanpuolue (RKP)
sisätautien erikoislääkäri
1. Kokkolassa ja Keski-Pohjanmaalla toteutettiin jo 2017 integraatio perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen välillä. Vastuu tästä siirrettiin kuntayhtymä Soitelle. Mielestäni tämä ei ole vaikuttanut negatiivisesti kunnan luottamustehtävien hoitoon. Haasteita ja mielenkiintoisia kysymyksiä riittää jäljelle jääneissä sektoreissa yllin kyllin.
2. Asetuin ehdokkaaksi rakkaudesta kotikaupunkiin. Haluan yhteistyössä muiden kanssa kehittää hienoa 400-vuotiasta kaupunkiamme.
Mirka Soinikoski, 45 vuotta, Hämeenlinna,
Vihreä liitto
LL, anestesiologian erikoislääkäri, kansanedustaja
1. Ei se oikeastaan vaikuta. Kunnilla säilyy vastuu kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, sairauksien ennaltaehkäisy mukaan lukien.
2. Kaupunginvaltuutetun ja kansanedustajan tehtävät täydentävät toisiaan. Ilman yhteyttä paikallistasoon ei välttämättä ymmärtäisi eduskunnassa tehtävien päätösten monitahoisuutta.
Samuel Adouchief, 32 vuotta, Helsinki
Vasemmistoliitto
LL, erikoistuu Kellokosken sairaalassa oikeuspsykiatriaan
1. Lääkärin näkemyksestä on hyötyä myös sote-alaan liittymättömissä asioissa. Näin on ollut muun muassa toimiessani kasvatus- ja koulutuslautakunnassa.
2. Haluan edistää tasa-arvoa ja ihmislähtöisyyttä ja pitää kiinni tehokkuudesta. En usko suunniteltuihin jättiläisterveysasemiin, vaan lähipalveluihin.
Panu Peitsaro, 50 vuotta, Savonlinna
Liike Nyt (sit.)
terveydenhuollon erikoislääkäri, hammaslääkäri, ylilääkäri, Sosteri
1. Jos kunnat supistavat voimakkaasti sote-kustannuksia, jopa tietoisesti alibudjetoivat, on sillä selkeä vaikutus hyvinvointialueen rahoitukseen. Näin kuntien päätökset voivat vaikuttaa oman alueen asukkaiden palveluihin ikävällä tavalla. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä kunnille ja hyvinvointialueille on tulossa tärkeä yhteistoiminnan rajapinta.
2. Haluan olla mukana uudistamassa kaupungin päätöksentekoa ja johtamiskulttuuria. Luotetaan tutkittuun tietoon sekä asiantuntijoihin. Itselleni päätöksenteossa korostuisivat terveyden, hyvinvoinnin ja ihmisten toimintakyvyn ylläpito sekä edistäminen.