Mikä on lääkärin riski sairastua töissä koronaan?
Työskentely lääkärinä koronan aikana on turvallista, kun noudattaa potilastyössä annettuja ohjeita ja varotoimia, sanoo professori Kari Reijula.
Koronatilanne on nyt Suomessa hyvä moneen muuhun maahan verrattuna. Tämä heijastuu myös lääkärien työhön ja riskiin sairastua, sanoo työterveyden professori Kari Reijula Helsingin yliopistosta.
Lisäksi Suomessa on voitu hyödyntää pientä viivettä pandemian saapumisessa maahan.
Se antoi aikaa sopeuttaa toimintatapoja tietoon, joka ehkäisystä ja hoidosta on ehditty saada muista maista. Myös tämä vaikuttaa lääkärien ja hoitajien työturvallisuuteen.
Lääkäreitä ja hoitajia on alustavien tilastojen perusteella sairastunut Suomessa työtehtävissä COVID-19-tautiin vähemmän kuin monessa muussa Euroopan maassa. Ammattitautina COVID-19-tautia ei vuoden 2020 loppuun mennessä ollut korvattu yhdelläkään lääkärillä, Reijula toteaa.
– Jos perusterveydenhuollossa, koronaosastolla tai teho-osastolla noudatetaan tutkittuun tietoon perustuvia turvallisuusohjeita, terveydenhuollon työntekijöiden riski sairastua ei näyttäisi merkittävästi poikkeavan epidemian aikana muissa töissä olevien työntekijöiden työterveysriskistä, hän sanoo.
Sairastumisriski suurempi työn ulkopuolella
Työturvallisuus terveydenhuollossa edellyttää kuitenkin vastuullisuutta sekä työntekijöiltä että työnantajilta, Reijula huomauttaa.
– Tehokkaat varotoimenpiteet, niiden huolellinen noudattaminen ja prosessien jatkuva trimmaaminen potilastyössä maksimoivat myös lääkärien työturvallisuuden.
Tilastojen perusteella sairastumisriski onkin suurempi hallitsemattomissa tilanteissa työn ulkopuolella kuin ennalta suunnitelluissa työtilanteissa, hän sanoo.
– Monissa ammateissa, kuten kaupan alan sekä turvallisuus- ja pelastusalan töissä tartuntariski voi ennakoimattomuutensa takia olla suurempi kuin ohjeita noudattaen lääkärin työssä.
125 koronatapausta korvattu ammattitautina
Viime vuonna Suomessa hyväksyttiin korvattaviksi ammattitauteina yhteensä 125 COVID-19-tautitapausta.
Niistä 98 prosenttia oli terveydenhuollon työntekijöillä. Heistä 70 prosenttia oli sairaanhoitajia ja lähihoitajia. Lääkäreitä joukossa ei ole.
Syksyllä 2020 ilmenneitä tautitapauksia kuitenkin vasta käsitellään vakuutusyhtiöissä.
– Koronavirukselle työssä altistuneiden ja sairastuneiden lukumäärät ovat tämän tilaston perusteella pieniä. Valtaosa sairaustapauksista ei ole vaatinut sairaalahoitoa. Tämäkin tilasto sopii monia muita maita hallitumpaan pandemiatilanteeseen Suomessa, Reijula toteaa.
