Mikä auttaa erikoisalojen hakijapulaan?

Viime keväänä 40 prosenttia erikoistumiskoulutuksen paikoista jäi täyttämättä, mutta osalle aloista on tungosta.

Johanna Rellman toivoo nopeasti ratkaisuja erikoistumiskoulutuksen hakijapulaan. Yksi keino voisi olla lisähaku, jossa täyttämättä jääneet paikat tulisivat uudelleen hakuun.

Erikoistumishaun haastatteluun tulee lisää kysymysvaihtoehtoja, kertoo Johanna Rellman.

Erikoislääkärikoulutuksen opinto-oikeuden haku-uudistus näytti numeroina sen, mikä jo tiedettiin:

Osalle erikoisaloista on tungosta, osassa on pulaa.

Paljon paikkoja jää kokonaan täyttämättä. Ensimmäisellä hakukierroksella syksyllä 2019 kolmannes paikoista jäi täyttämättä, viime keväänä 40 prosenttia.

Mikä avuksi hakijapulasta kärsiville aloille?

– Peräänkuulutan yhteisponnistusta tähän asiaan. Keinoja on löydyttävä nopeasti, sillä monia aloja uhkaa paheneva erikoislääkäripula, sanoo koordinaattori ja koulutuspäällikkö, neurologian erikoislääkäri Johanna Rellman TAYS:sta ja Tampereen yliopistosta.

Työpaikkojen pitää miettiä erikoistuvien rekrytointikeinoja. Yliopistojen pitää miettiä, miten ohjausta voi toteuttaa valintamenettelyn keinoin, sosiaali- ja terveysministeriön pitää miettiä, millaisia ohjausmahdollisuuksia esimerkiksi koulutuskorvausten kanavoinnilla voisi olla.

Keitä lääkikseen pääsee?

Vaikuttamisen mahdollisuuksia on jo siinä vaiheessa, kun valitaan opiskelijoita lääketieteen lisensiaatin koulutusohjelmaan.

Valintakokeissa painottuvat matemaattiset aineet, ja opiskelijat pyritään saamaan lääketieteen opintojen pariin suoraan lukiosta.

– Kyllä siinä psykiatriset alat kärsivät tästä tilanteesta. Opiskelijavalinta ei suosi tällaisia tiettyjä aloja, Rellman sanoo.

Psykiatrian aloilla on jatkuvasti pulaa erikoistumiskoulutukseen hakijoista. Esimerkiksi keväällä 2020 lastenpsykiatrian paikkoja oli tarjolla 18. Niistä jäi täyttämättä 14. Pulaa on myös esimerkiksi laboratoriolääketieteen aloilla, fysiatriassa ja keuhkosairauksissa.

Suosittuja aloja ovat olleet esimerkiksi lastentaudit, naistentaudit, silmätaudit ja kirurgiset alat. Näillä aloilla jopa puolet hakijoista ei tule valituksi.

Alat tutuksi

Lastentautien professori ja osastonylilääkäri Liisa Lehtonen Turun yliopistosta ja TYKS:stä sanoo, että hakijapulaa potevien erikoisalojen esittelyyn kannattaisi panostaa jo peruskoulutusvaiheessa.

Lehtonen on Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ammatillisen jatkokoulutuksen toimikunnan puheenjohtaja.

– Olemme opetusohjelman uudistamistyön yhteydessä keskustelleet siitä, että pienet alat eivät näy perusopetuksessa kovin hyvin. Opiskelijan on vaikea innostua alasta, jos ei tiedä, että sellaista on olemassakaan, hän sanoo.

Lehtosen mielestä pula-alojen yksi uhka on syvenevä kierre, jos nuoria mukaan innostavista kouluttajistakin tulee pula.

Perusopetukseen kannattaisi sisällyttää konkretiaa alan työstä.

– Kerrottaisiin esimerkiksi, mitä kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri tekee. Niitä asioita, mitkä ovat työssä kiinnostavia. Se on vähän eri näkökulma kuin teoreettinen opetus.

Yksi tutustumisen paikka tarjoutuu syventävien opintojen projektissa.

– Tietenkin erikoislääkärikoulutuksen laadun pitää olla kohdallaan. Jos jossain saa hyvää koulutusta, äkkiä sana kiirii nuorten lääkärien keskuudessa, Lehtonen sanoo.

Hän kiittääkin Nuorten Lääkärien Yhdistyksen koulutuspaikkakyselyä, jossa hyvät koulutuspaikat voivat nousta esiin.

Hakupaine kasvaa

Johanna Rellman ja Liisa Lehtonen arvioivat, että erikoistumiskoulutuksen haun ohjausvaikutus lisääntyy tulevina vuosina. Hakupaine suosituilla aloilla kasvaa entisestään, kun yliopistoista valmistuu uusia vuosikursseja.

Jos omalle suosikkialalle ei pääse monenkaan hakukierroksen jälkeen, kiinnostus muita aloja kohtaan voi kasvaa.

Ohjausvaikutusta voisi Rellmanin mielestä tukea lisähaku, jossa avoimeksi jääneet paikat tulisivat uudelleen hakuun varsinaisen hakukierroksen jälkeen.

– Jos joku vaikka haki lastentaudeille, mutta ei saanut paikkaa ja huomaa, että lastenneurologialla olisi paikka vapaana, hän voisi pohtia valintaansa uudelleen. Useimmilla nuorilla lääkäreillä on mielessään parikin kiinnostavaa alaa, hän sanoo.

Haastattelukysymyksiin tulee vaihtoehtoja

Johanna Rellman on ollut mukana keräämässä palautetta hakujärjestelmästä.

– Palaute on ollut yllättävänkin myönteistä ottaen huomioon, että onhan tämä iso muutos, hän sanoo.

Hakijat kiittävät hakukriteerien avoimuutta, vaikka esimerkiksi tieteellisten ansioiden pistelasku ei miellytä kaikkia.

Valitsijoilta tuli eniten kiitosta haastatteluista. Sitä pidettiin tärkeänä osana, joka halutaan säilyttää. Pelkkien papereiden perusteella valintoja ei haluta tehdä.

Toisaalta haastattelun pisteytykseen kaivattiin selkeyttä.

Haastattelukysymykset on laadittu etukäteen, ja ne ovat olleet kaikille samat. Tähän valitsijat ovat toivoneet lisää joustavuutta. Seuraaviin hakuihin on määrä lisätä kysymysvaihtoehtoja. Kliinisiä substanssikysymyksiä ei kuitenkaan olla listaan lisäämässä.

Myös koejakso on koettu tärkeäksi. Erikoistumisoikeuden saaneen tulee kahden vuoden sisällä tehdä kuuden kuukauden koejakso.

Hakujärjestelmän keventämistä ja nopeuttamista on myös toivottu.

Toimenpiteet mietinnässä

Erikoislääkäreiden ja erikoishammaslääkäreiden koulutus on kuulunut hallinnollisesti sosiaali- ja terveysministeriölle (STM) vuodesta 2015.

Valtakunnallisesta koordinaatiosta ja strategisesta ohjauksesta vastaa koordinaatiojaosto, johon kuuluu edustajia esimerkiksi ministeriöstä, yliopistosta ja palvelujärjestelmästä.

Tällä hetkellä on työn alla toimenpideohjelman päivittäminen, kertoo lääkintöneuvos Kaisa Halinen STM:stä. Hän on jaoston pääsihteeri.

Työ piti aloittaa jo viime keväänä, mutta koronakiireet ovat siirtäneet sitä.

Toimenpideohjelma on jaettu kolmeen osa-alueeseen.

Ne ovat opiskelijavalinta ja koulutuksen määrällinen ohjaus, rahoitus ja rakenteellinen ohjaus sekä koulutuksen sisältö ja laatu.

Millaisia ajatuksia koordinaatioryhmässä on hakijoiden ohjauksesta pula-aloille?

– Päivitys on alkutekijöissään. Vielä ei ole mitään konkreettista, jota voisin avata. Tähän ei ole olemassa yhtä ainutta ratkaisua. Hyvät ideat palvelujärjestelmästä ovat tervetulleita, Halinen sanoo.

Ideat esiin

Erikoistumiskoulutuksen hakijapula-alojen auttamista pohditaan nyt monessa paikassa.

Liisa Lehtonen kertoo, että aivoriihiä on menossa esimerkiksi yliopistojen ammatillisen jatkokoulutuksen toimikunnissa (Helsingissä erikoislääkärikoulutuksen johtoryhmä, erjo), alueellisissa neuvottelukunnissa ja sosiaali- ja terveysministeriön erikoislääkärikoulutuksen koordinaatiojaostossa.

Lehtonen on koordinaatiojaoston jäsen kuten kaikkien ammatillisen jatkokoulutuksen toimikuntien ja erjon puheenjohtajat.

Hän kutsuu kollegakuntaa mukaan ideoimaan.

– Jos jollakin on hyviä ideoita, nyt on hyvä aika esittää niitä.

Ideat voi tuoda ammatillisen jatkokoulutuksen toimikunnille, erjolle tai STM:n koordinaatiojaostolle suoraan.

– Lääkärilehteä lukee varmaankin moni, joka toimii aloilla, joissa on erikoislääkäripula. He voivat hyvinkin hahmottaa pulan syitä tavalla, jota me emme näe täältä meidän näkökulmastamme.