Migreenitietoutta kampanjalla
Kyselyn mukaan suurella osalla terveyskeskuslääkäreistä on ollut jonkinlaisia ongelmia migreenin tunnistamisessa. Suomen Migreeniyhdistyksen jäsentutkimuksessa vuosi sitten neljännes vastaajista kertoi, että heidän migreeniään oli pitkään hoidettu tavallisena päänsärkynä. Potilaat myös valittivat, että lääkärit ovat vähätelleet heidän sairauttaan. Tuoreeseen kyselyyn vastanneet terveyskeskuslääkärit eivät tähän välttämättä usko vaan arvelevat kommunikaatio-ongelmia syyksi mielikuvaan. Diagnostiikkaa saattaa hankaloittaa sekin, että potilas voi kärsiä sekä migreenistä että jännityspäänsärystä.
Suomen Migreeniyhdistyksen, Suomen Migreeniseuran ja Suomen Apteekkariyhdistyksen kampanjaviikko maaliskuun lopulla pyrkii auttamaan päänsärkypotilaita tunnistamaan sairautensa luonteen ja hakemaan apua. Toistuvasta päänsärystä kärsiviä kehotetaan pitämään oirepäiväkirjaa, jonka avulla myös lääkärin on helpompi selvittää oikea diagnoosi.
Yli puolet terveyskeskuslääkäreistä kertoi määräävänsä migreenikohtaukseen hoidoksi tulehduskipulääkkeitä ja migreenin täsmälääkkeitä, triptaaneja. Dosentti Markus Färkkilän mukaan tulehduskipulääkkeiden suuri suosio migreenin hoidossa on hyvin suomalainen ilmiö. Niillä on tehoa migreeniin, kunhan annokset ovat riittävän suuria, esimerkiksi ibuprofeenia 800–1 200 mg tai ketoprofeenia 50–100 mg kerralla. Kansainvälinen suositus migreenilääkitykseksi on asetyylisalisyylihappo tai parasetamoli yhdessä pahoinvointia helpottavan metoklopramidin kanssa. Perinteisesti migreeniin on käytetty myös ergotamiinia. Triptaaneja käytetään Suomessa vähemmän kuin muissa maissa, esimerkiksi vain kymmenesosa Ruotsin käyttöluvuista.