Iisalmessa suhtaudutaan skeptisesti keskittämisasetukseen.

Sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa muutoksia keskittämisasetukseen. Leikkauksille ja toimenpiteille säädetyissä lukumäärissä olisi mahdollista joustaa tietyin kriteerein. Muutokset koskisivat lonkan ja polven tekonivelleikkauksia, selkäkirurgiaa sekä rinta- ja paksusuolisyöpäleikkauksia.

Ylä-Savon johtava lääkäri Anssi Uutela kertoo, että Iisalmen sairaalalle keskittämisasetuksesta ei ole seurannut mitään hyvää. Päinvastoin. Kun anestesiaa vaativat leikkaukset, eli lähinnä lonkka- ja polviproteesileikkaukset, loppuivat kokonaan, kustannukset näiden toimenpiteiden osalta lisääntyivät, kun leikkauksia joudutaan tekemään eri paikoissa. Myöskään asetuksella tavoiteltua potilasturvallisuuden paranemista ei ole voitu osoittaa.

Uutela suhtautuu STM:n nyt ehdottamaan mahdolliseen joustoon leikkausmäärissä skeptisesti.

– Leikkausten määrä on ollut muutenkin mielestäni teennäinen kriteeri, enkä näe sitä ratkaisuna. Toimenpiteen suorittajan osaaminen ja muut olosuhteet vaikuttavat laatuun enemmän kuin leikkausmäärät.

Hän huomauttaa, ettei ole vielä ehtinyt perehtyä muutosehdotukseen syvällisesti.

STM ehdottaa myös, että asetusta muutetaan siltä osin, että vaativat ja harvoin tarvittavat leikkaukset ja toimenpiteet keskitettäisiin jatkossa alueellisesti viiteen yliopistolliseen sairaalaan. Yliopistollisiin sairaaloihin keskitettäisiin leikkaukset ja toimenpiteet, joita tehdään alle 200 Suomessa vuosittain.

Uutela toivoo, että asetusta muokattaessa sen vaikutuksia pohdittaisiin laajemmin kuin vain isojen yksiköiden osalta. Perusteluissa tulisi olla oikeita laskelmia siitä, mihin tavoiteltu säästö perustuu ja huomioitaisiin muiden kuin isojen yksiköiden intressit sekä vaikutukset muun muassa pienten sairaaloiden työvoimatilanteeseen.

Uutelan mukaan Iisalmen sairaala on sen tyyppinen organisaatio, joka on kärsinyt asetuksesta vieläkin enemmän kuin keskussairaalat.

– Meille olisi paras, että koko asetus purettaisiin ja palattaisiin entiseen.

Epäsuhta päivystyksen ja keskittämisen välillä hiertää Kokkolassa

Keskeinen ongelma pienten ja keskisuurten keskussairaaloiden kannalta keskittämisasetuksessa on se, että se ja päivystysasetus eivät kulje samassa linjassa, sanoo Lääkäriliiton pj Tuula Rajaniemi. Hän on virkavapaalla Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän somatiikan palvelualuejohtajan tehtävästä.

– Kotisairaalassani Kokkolassa synnytyksiä on paljon piirin kokoon nähden. Synnyttävässä sairaalassa on päivystysasetuksen mukaan oltava tietyt päivystykset. Sen ylläpitämiseen tarvitaan riittävästi eri erikoisalojen osaajia, joille tarvitaan mielekästä tekemistä päiväsaikaan.

Jos tarpeeksi tehtävää ei ole, päivystyksestä tulee kallista ja tietotaito alkaa rappeutua.

Miten keskittämisasetusta tulisi muuttaa?

Rajaniemen mukaan keskittämisasetuksen alaisia leikkausmääriä tulisi tarkastella muutosehdotuksen mukaisesti siten, että päivystystoiminta turvataan.

– Pitäisi tarkastella sairaalan leikkausmäärien sijaan sitä, montako leikkausta yksittäinen leikkaava lääkäri tekee. Vaikka kirurgia on tiimityötä, leikkaavalla lääkärillä suuri merkitys lopputulokseen, sanoo anestesiologi Rajaniemi.

Yhdessä muiden pohjoisen sairaanhoitopiirien kanssa Keski-Pohjanmaa on muistuttanut siitä, että lukuja tarkasteltaisiin leikkauksien sijaan lääkäreittäin.

– Monissa keskussairaaloissa yksittäisen ortopedin leikkausmäärä voi olla suurempi kuin yliopistollisessa sairaalassa, Rajaniemi sanoo.

Lausuntoja voi antaa 18. helmikuuta asti.

Juttua on korjattu 20.1.2020 klo 10.38. Jutusta on poistettu kappale: "Myös psykiatrisen osastohoidon loppuminen on aiheuttanut ongelmia. Siirtomatkat ovat pidentyneet, minkä myötä ensihoidon ja poliisin kuormitus on lisääntynyt." Todellisuudessa psykiatrinen osastohoito ei ole kokonaan loppunut, vaan ainoastaan tahdosta riippumaton psykiatrinen osastohoito on siirtynyt Kuopioon Julkulan sairaalaan 1.12.2018.