Max Oker-Blom -palkittu Tapio Hämäläinen:
Perusterveydenhuolto on palkitsevaa työtä

- Ihminen voi itse luoda onnensa edellytykset. Kun jokaisen potilaan ottaa tosissaan, kuin hoitaisi oman äitinsä, saa yönsä nukutuksi hyvin, sanoo Max Oker-Blom -palkinnon saanut Tapio Hämäläinen.

Rääkkylässä terveyskeskuslääkärin virassa vuodesta 1983 ollut

Tapio Hämäläinen

- Palkinto ei tullut vain minulle, vaan kaikille perusterveydenhuollossa toimijoille. Ilman lääkäreitä ei ole perusterveydenhuoltoa, hän sanoo.

Sitoutuminen työhön antaa eniten

Jo pienestä poliittisesti aktiivinen Tapio Hämäläinen valmistui lääkäriksi Leningradin lääketieteellisestä instituutista vuonna1980.

- Siellä oli opiskelijoita 65 eri maasta, enkä ajasta päivääkään pois vaihtaisi. Seitsemän vuotta silloisessa Neuvostoliitossa parkitsi nahkaa kummasti. Koulutus oli hyvä ja vaativa. Paljon ystäviä on jäänyt eri puolilta maailmaa. Tuon kokemuksen myötä ymmärtää venäläistä kansanluonnetta ja järjestelmää sekä osaa arvioida asioita pitemmässä juoksussa.

Rääkkylän kunnanvaltuustossa Hämäläinen on ollut vuodesta 1997 ja sen puheenjohtajana vuodesta 2003 lähtien. Hän sai viime kunnallisvaaleissa suhteessa asukaslukuun Suomen suurimman äänimäärän.

Hämäläistä työllistävät tuoreen kuntaliitoksen kuviot ja yhteiskunnalliset hankkeet. Nyt hän on kunnan ainoa lääkäri, jonka vastuulla on myös johtavan lääkärin tehtävät. Virkoja Rääkkylässä on kaksi, mutta toisen lääkärin saanti on työn takana.

- Vaikka lääkäreitä on enemmän kuin koskaan, halukkuutta tulla terveyskeskuksiin ei ole.

Perusterveydenhuollon lääkärinä voi perusteellisesti tutustua ihmiseen ja omaan elinympäristöönsä. Kun on kauan virassa, tuntee jo joka potilaan suvunkin. Niinpä voi myös auttaa kokonaisvaltaisemmin.

Rääkkylässä Hämäläinen joutuu yksin suunnittelemaan työnsä niin, että potilaat tulevat hoidetuiksi lääkärivajeesta huolimatta. Byrokraattista järjestelmää voisi hänen mukaansa korjata joustolla, ja näin lääkärit viihtyisivät paremmin terveyskeskuksissa.

- Potilaille on tärkeää, että lääkäreitä on. Hoidon kannalta kuitenkin olisi parasta, että lääkäri olisi sama.

Arvostus on jokaisen itsensä ansaittava

Potilaat ovat valinneet Tapio Hämäläisen vuoden 2003 selkärangaksi, ja kiitosta tulee monelta suunnalta. Mies kokeekin olevansa oikealla alalla ja sanoo yrittävänsä suhtautua asioihin positiivisesti.

- Lääkärin on oltava humanisti, hänellä on oltava korkea etiikka ja hänen on osattava ottaa ihminen kokonaisuutena. Perusterveydenhuollossa on mahdollisuus halutessaan toteuttaa itseään ja toimia kokonaisvaltaisesti. Ihmisessä kun on paljon muutakin kuin sairautta.

- Jos lääkäriä ei arvosteta, kannattaa katsoa peiliin. Lääkärin pitää uskaltaa olla heikomman puolella. Arvostus tulee työn kautta. Se on ansaittava.

Hämäläisen mielestä keikkalääkärin tai erikoislääkärin työ ei anna niin paljon eväitä ihmisen tuntemiseen.

- Haluan sanoa nuorille, että suuntautukaa rohkeasti perusterveydenhuoltoon! Elämän tarkoitus on elää hyvä vahva elämä, ei kerätä mahdollisimman paljon itselle.

Kutsumuksena humanitaarinen toiminta

Tapio Hämäläinen on vuodesta 1989 toiminut etenkin Venäjän Karjalan hyväksi. Lähinnä sydäntä on Karjalan orpolasten avustaminen. Hän johtaa Sortavalan Lastenkotien kummit -järjestöä, jossa on jäseninä noin 100 perhettä, joilla kaikilla on ollut tai on kummilapsi orpokodista. Hänellä itselläänkin on omien viiden biologisen lapsen lisäksi kaksi orpotyttöä Sortavalan lastenkodista.

- Tytöt ovat nyt jo aikuisia, asuvat Suomessa ja heillä menee hyvin.

Hämäläinen on ollut myös organisoimassa Sortavalaan Pelastakaa lapset -järjestöä, joka toimii nyt tehokkaasti. Hänen puuhaamiaan ovat Euroopan Naiset -järjestön varoin toteutetut remontit Sortavalan lasten ja nuorten psykiatris-pedagogisessa keskuksessa, Sortavalan lastenkodissa ja sairaalassa. Hämäläinen on paikallisen mielenterveysyhdistyksen puheenjohtaja, ja samaa sanomaa on viety myös Karjalaan. Hän oli perustamassa Sortavalaan Karjalan ensimmäistä mielenterveysyhdistystä sekä toteuttamassa sikäläisille mielenterveyskuntoutujille toimitiloja. Hämäläinen on auttanut Karjalassa alkuun myös erilaisia kansalaisjärjestöjä, kuten diabetes- ja astmajärjestöä.

Hämäläinen on osaltaan vuosia vaikuttanut Karjalan perusterveydenhuollon ja terveyskeskusten aseman kohenemiseen eri projektein. Lähes 300 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista on käynyt opintomatkalla tutustumassa Rääkkylän perusterveydenhuoltoon. Oppeja on sovellettu venäläisten omissa ambulatorioissa.

Hämäläiselle on myönnetty työstään Karjalan tasavallan korkein kunniamerkki ystävyyden ja yhteistyön kehittämisessä. Aikaisemmin samanlainen oli myönnetty vain presidentti Kekkoselle. Lisäksi hänet on valittu ensimmäisenä ulkomaalaisena Karjalan erityisen ansioituneiden työntekijöiden joukkoon, kunniakansalaiseksi.

Ihmisläheinen ja pitkäjänteinen lääkärintyö palkittiin

Suomen Lääkäriliiton kolmas Max Oker-Blom -palkinto luovutettiin Helsingissä keskiviikkona terveyskeskuslääkäri

Tapio Hämäläiselle

- Lääkärin pitää olla paitsi osaava, myös ihmisrakkauden motivoima ja halukas edistämään lähimmäisensä onnea ja terveyttä. Nykykielellä voidaan puhua potilaskeskeisestä lähestymistavasta, palkinnon luovuttanut Suomen Lääkäriliiton valtuuskunnan puheenjohtaja

Kari Pylkkänen

- Kysymyksen perusterveydenhuollon arvoista tekee erityisen ajankohtaiseksi meneillään oleva kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain yhdistäminen. Syntyvä terveydenhuoltolaki määrittelee uudestaan myös lääkärin roolin perusterveydenhuollossa.

Pylkkäsen mukaan on tärkeää, että muotoutuva työnkuva mahdollistaa lääkäreille heidän oman työnsä hallinnan.

- Vain lääkäri tietää, miten hänen työpanoksensa on kussakin tilanteessa optimaalisesti hyödynnettävissä. Tieto nousee väestön tuntemuksesta. Sen pohjana ovat pitkäjänteiset potilas-lääkärisuhteet, joissa on sijaa myös ihmisyydelle.

Joka toinen vuosi jaettava Max Oker-Blom -palkinto jatkaa vuodesta 1985 alkanutta Terveydenhuollon tunnustuspalkinnon perinnettä, ja on suuruudeltaan 10 000 euroa.