Juoksuharjoitukset parantavat muun muassa hapenottokykyä ja lihaskuntoa, mutta Yalen yliopiston tutkimuksessa huomattiin, että maratoonarille kova fyysinen rasitus voi aiheuttaa ohimenevän akuutin munuaisvaurion.

Tutkijat ottivat veri- ja virtsanäytteitä ennen maratonia ja sen jälkeen juoksijoilta, jotka asettuivat lähtöviivalle yhdysvaltalaisessa Hartfordin kaupungissa vuonna 2015. Juoksijoista 82 prosentilla ilmeni heti kisan jälkeen merkkejä akuutista munuaisvauriosta.

– Munuaiset reagoivat maratonin fyysiseen rasitukseen ikään kuin ne olisivat vaurioituneet samaan tapaan kuin sairaalapotilaiden komplikaatioissa, sanoo tutkimuksen vetäjä, professori Chirag Parikh.

Vaikutukset olivat kuitenkin tilapäisiä, koska juoksijoiden munuaiset palautuivat normaaleiksi kahdessa päivässä. Tutkijat arvelevat munuaisvaurion syntyvän kehon lämpötilan kohoamisesta, epäonnistuneesta nesteytyksestä tai heikentyneestä verenvirtauksesta munuaisiin.

Havainnot on syytä huomioida

Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Jari Parkkari näkee, että yhdysvaltalaistutkijoiden havainnot pitää huomioida myös Suomessa, jos juoksijalla on munuaisongelmia tai krooninen munuaissairaus.

– Terveillä munuaisilla ja normaalilla valmistautumisella maratonin juosseella ei pitäisi ilmetä ongelmia.

Maratonjuoksussa kertyvän iskuvaikutuksen takia jalkapohjissa voi tapahtua punasolujen hajoamista ja lihaspuolella voi tulla rabdomyolyysia. Nämä seikat ja se, että juoksija ei juo tarpeeksi, voivat altistaa munuaisvauriolle.

– Tämä korostuu, jos on kuumat olosuhteet ja hikoilu on voimakasta.

Aikaisempien tutkimusten pohjalta tiedetään, että maratonin jälkeen juoksijan immuunipuolustus heikkenee muutamaksi päiväksi.

– Tämä näkyy näiden päivien aikana infektioriskin lisääntymisenä.

Yhdysvaltalaistutkijat aikovat tutkia, miten maraton ja fyysinen rasitus vaikuttavat juoksijoihin pidemmällä aikavälillä, samalla kun maratonien suosio kasvaa.

Tutkimus julkaistiin American Journal of Kidney Diseases -lehdessä.