Maarit Leinonen sai Lääkärilehden väitöskirjapalkinnon
Innovatiivinen terveydenhuoltotutkimus käsitteli HPV-DNA-testin käyttöä syöpäseulonnoissa.
http://www.laakarilehti.fi/pics/maarit_leinonen3.jpg
Lääkärilehden väitöskirjapalkinnon saa tänä vuonna LT Maarit Leinonen, jonka viime vuonna valmistunut väitöskirja tutki HPV-DNA-testin käyttöä ensisijaisena seulontatestinä perinteisen PAPA-testiin verrattuna.
Leinosen väitöskirja, Prevalence of HPV infection and use of HPV test in cervical cancer screening: Randomized evaluation within the organised cervical cancer screening programme in Finland sai kiitosta kansainvälisestäkin merkittävyydestä.
Suomessakin saatetaan tutkimustietoon nojautuen siirtyä käyttämään HPV-testiä papa-seulontojen sijasta, kuten monissa maissa on jo päätetty.
– PAPA-seulonnan ongelmia on irtosolukokeen tutkimisen työläys sekä se, etteivät kaikki kutsutut tule seulontoihin. Toisaalta seulontajärjestelmä on meillä toiminut pitkään ja se on osoittautunut tarkaksi syövän ja sen esiasteiden löytäjäksi, toteaa Maarit Leinonen.
Leinonen työskentelee Suomen Syörekisterin vastaavana lääkärinä. Hän onkin näköalapaikalla seuraamassa myös oman tutkimuksensa tuottaman tiedon yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
– HPV-testin ongelmana on väärien positiivisten löydösten suurempi määrä verrattuna PAPA-testiin. Tämä korostuu etenkin nuorten naisten ryhmässä, joihin ei pitäisi kohdistaa turhia hoitoja, Leinonen huomauttaa.
Etuina tutkimuksessa todettiin testin helppous sekä parempi ennakoivuus, jolloin seulontaväliä voitaisiin pidentää HPV-negatiivisilla naisilla.
– Suomessa PAPA-seulontajärjestelmä on toiminut niin hyvin, että uuden testausmenetelmän etujen on oltava näytöltään poikkeuksellisen vahvat ja myös uuden testin hinta on merkittävä asia, Maarit Leinonen painottaa.
Väitöskirja voi olla muutakin kuin ajokortti
Maarit Leinosen väitöskirjan pohjana ollutta vertailevaa tutkimusta on jatkettu, ja alustavia tuloksia saataneen loppuvuodesta. Niiden pohjalta voidaan seulontaa meilläkin muuttaa.
– Usein kuulee sanottavan, että väitöskirja on vasta ajokortti tieteelliseen tutkimukseen ja että eihän sitä kukaan enää lue.
Olin onnekas, sillä minulle väitöstutkimukseni antoi hyvät valmiudet nykyiseen työhöni. Työni täällä yhdistää sekä rekisterihallintoa että tutkijoiden neuvontaa rekisteritutkimuksen teossa. Nyt, kun Syöpärekisteri muutti uusiin toimitiloihin, on konkreettinenkin tietoturvallisuuden säilyttäminen merkinnyt paljon uutta opiskeltavaa, kertoo Maarit Leinonen.
Jos ei olisi Syöpärekisterissä, saattaisi Maarit Leinonen olla jo hyvää vauhtia erikoistumassa synnytys- ja naistentauteihin. Vaikkei Leinonen kirurgiaa omaksi alakseen kokenutkaan, niin harjoittelujakso Kätilöopiston leikkaussalissa antoi erikoistumisalaan ensi kosketuksen, ja innostus alaan syttyi naistentautien kurssilla viidentenä opiskeluvuotena. Väitöskirjatutkimus piti kuitenkin saattaa ensin päätökseen, mikä taas johti rekisterien pariin.
– Gynekologiaan erikoistuminen oli pitkään suunnitelmissani. Ei se edelleenkään ole poissuljettu vaihtoehto, mutta haluan katsoa nyt ensin mihin asti tämä hyvässä nosteessa oleva tieteellinen ura kantaa. Erikoistumispaikka myös edellyttäisi ensin terveyskeskuspalvelujen suorittamista, mikä jäi perheen perustamisen jalkoihin. Väitöskirjan ja tutkimusintressien myötä mieluinen paikka olisi luonnollisesti joku ehkäisy- ja äitiysneuvolapainotteinen toimipiste.
Lääkärilehden tieteellinen neuvottelukunta totesi väitöstutkimuksen osatöiden julkaistun korkean impaktifaktorin lehdissä. Tutkimuksella on kliinistä relevanssia ja se käsittelee erityisen ajankohtaista aihetta.
Palkittu väitöskirja valittiin Lääkärilehden tieteellisessä neuvottelukunnassa lääketieteellisten tiedekuntien asettamien ehdokkaiden joukosta.
Helsingin, Oulun, Tampereen ja Turun lääketieteelliset tiedekunnat asettivat ehdolle parhaaksi arvioidut väitöskirjat. Kaikkia ehdokkaita pidettiin hyvinä ja kliinisesti merkittävinä.
Turun yliopiston ehdokkaana oli Kristiina Tertin väitöskirja Metformin in gestational diabetes mellitus. Tätäkin työtä pidettiin kansanterveydellisesti merkittävänä ja tutkijan panosta hyvänä. Tulos vahvistaa metformiinin asemaa gestatiodiabeteksen hoidossa.
Tampereen yliopiston ehdokas oli Henri Taanilan väitöskirja Musculosceletal Disorders in Male Finnish Conscripts: Importance of physical fitness as a risk factor, and effectiveness of neuromuscular exercise and counselling in the prevention of acute injuries, and low back pain and disability. Tässä työssä arvostettiin vaativan ja kansallisesti merkittävän interventiotutkimuksen läpiviemistä, josta saatiin uutta tietoa. Kokonaisuus edustaa myös monipuolista tutkijaotetta, mukana sekä interventio-, että kohorttitutkimus. Oulun yliopiston väitöskirjaehdokas oli julkaistu jo aiemmin, eikä sitä voitu ottaa huomioon palkintojenjaossa.
Ulla Järvi
Kuva: Sami Perttilä
