Linjaus lääkisharjoittelun keskeyttämisestä Kainuussa saa ymmärrystä
Oulun yliopiston päätös puhuttaa.
Oulun yliopiston päätös keskeyttää medisiinarien harjoittelu Kainuun terveysasemilla herättää keskustelua.
– Onneksi on reagoitu, kirjoitti yleislääketieteen professori Pekka Mäntyselkä Itä-Suomen yliopistosta pikaviestipalvelu Twitterissä.
Hän arvioi, että tarvetta vastaavalle linjaamiselle ilmenee muuallakin.
Oulun yliopiston päätöksen takana on etänä tehdyn hoidon tarpeen arvioinnin iso tavoiteosuus, 80 prosenttia.
Lääkärilehden haastattelemien professoreiden Juha Auvisen ja Markku Timosen mukaan harjoittelussa ei voi päästä oppimistavoitteisiin, jos valtaosa potilaskontakteista tapahtuu etänä.
Keskustelua syntyi myös Lääkärilehden kommenttipalstalla.
– Erittäin hyvä, että joku sanoo ääneen jotain tästä nykytrendistä. Hoidetaanko missään päin maailmaa perusterveydenhuoltoa sellaisella etävimmalla kuin täällä Suomessa viimeisenä parina vuotena, kysyi yksi keskustelija.
Huolta herättivät muun muassa piiloon jäävät sairaudet.
– Sietäisi muuten ajatella myös sitä, että ihan varmasti jää kyllä puhelimessa pian diagnosoimatta moni graavi syöpäepäily tai vakava sydänvika, joka olisi ollut ilmeinen vastaanotolla [..] Mutta se puhelinlääkäri voidaan panna vastaamaan seurauksista, pohti toinen.
Pitkän uran tehnyt lääkäri kertoi kolmen kuukauden etätyökokemuksesta. Hän kertoi hoitavansa elintapasairauksia. Potilaan tunteminen on tärkeää.
– Enää en tekisi. Oli tosi turhauttavaa ainakin minulle, joka olen 40 vuotta hoitanut potilaita vastaanotolla.
Kainuun soten uusi terveysjohtaja Susanna Halonen kertoi Lääkärilehden haastattelussa avaavansa Oulun yliopiston kanssa keskustelut siitä, millä edellytyksillä harjoitteluja terveysasemilla voidaan jatkaa.
Juttuun korjattu Susanna Halosen titteli 23.11. kello 9.22. Hän on Kainuun soten uusi terveysjohtaja, ei johtaja kuten jutussa aiemmin virheellisesti kerrottiin.
