Legionella voi tarttua mullastakin
THL tehostaisi suojautumista legionellaa vastaan.
Yli 90 prosenttia maanparannusaineiden ja kasvualustojen näytteistä sisälsi legionellabakteereja, osa runsaastikin, selvisi Ruokaviraston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksessa.
Kyseisiä bakteereja esiintyy yleisesti pieniä määriä luonnon vesissä ja maaperässä.
Suomessa on kahdesti epäilty, että legionellatartunta olisi saatu multatuotteesta, vuonna 2016 nurmikkomullasta ja vuonna 2018 kukkamullasta.
Ruotsissa raportoitiin vuonna 2018 noin 40 kaupallisiin multatuotteisiin liittyvää legionellainfektiota. Mullasta saadut tartunnat ovat yleensä olleet Legionella longbeachae -lajin aiheuttamia.
Nyt todettujen löydösten perusteella suojautumista legionellaa vastaan tulisi tehostaa, THL tiedottaa.
Tartuntariski on huomioitava multa- ja kompostituotteita käsittelevien työntekijöiden työturvallisuusohjeissa. Lisäksi viljelijöiden ja kotipuutarhurien on THL:n mielestä hyvä suojautua tarvittaessa.
Tauti on ehkä alidiagnosoitu
Tavallisimmin ihmiset sairastuvat, kun legionellabakteerit lisääntyvät ja leviävät vesijärjestelmissä esimerkiksi suihkun, porealtaan, kostuttimien ja jäädytysjärjestelmien kautta.
Tartunta tapahtuu hengittämällä legionellabakteereja sisältävää aerosolia. Mikäli bakteeri pääsee keuhkoihin, se voi aiheuttaa keuhkokuumeen.
Suurin riski sairastumiseen on ikääntyneillä ja henkilöillä, joilla vastustuskyky on heikentynyt. Myös keuhkosairaudet ja tupakointi lisäävät sairastumisriskiä.
Legionallainfektiot ovat harvinaisia, mutta todennäköisesti tauti on alidiagnosoitu. Suomessa todetaan vuosittain parikymmentä legionellan aiheuttamaa keuhkokuumetta. Puolet sairastuneista on saanut tartunnan ulkomaanmatkalla.
Kuva: Fotolia
