Lastenlääkäreitä valmistuu liikaa
Lastenpsykiatrit uhkaavat loppua Itä- ja Pohjois-Suomesta.
Erikoislääkäripula pahenee Suomessa lähivuosina. Kriittisillä aloilla määrä vähenee jo nyt, vaikkei eläköitymisbuumi ole vielä alkanut.
Pula ei koske kaikkia erikoisaloja. Päinvastoin, tietyt erikoisalat ovat nuorten lääkärien keskuudessa niin suosittuja, että niille hakeutuu tarpeeseen nähden liikaa erikoistujia.
Yksi tällainen ala on lastentaudit.
Työikäisten lastentautien erikoislääkärien määrä kasvoi melkein 20 prosenttia vuodesta 2015 vuoteen 2020. Asian selvitti Tays Kehitysyhtiön koulutuspäällikkö ja Tampereen yliopiston koordinaattori Johanna Rellman, joka on arvioinut lääkärien tarvetta ja kehittänyt erikoislääkärikoulutusta Suomessa.
– Riittääkö kaikille lastenlääkäreille töitä, jos heidän määränsä kasvaa tätä vauhtia ja lasten määrä vähenee, Rellman pohtii.
Nuoret lääkärit ovat kiinnostuneita myös kirurgian aloista. Hakijoita riittää enemmän kuin aloituspaikkoja on tarjolla. Esimerkiksi käsikirurgien määrä on kasvanut 30 prosenttia viidessä vuodessa.
Gynekologejakin valmistuu hyvin, eikä alan eläköitymisprosentti ole korkea. Naistentautien erikoislääkäreistä ei näillä näkymin pitäisi tulla pulaa lähivuosina. Myös silmätaudit ja akuuttilääketiede ovat kasvualoja.
Suomessa on oltu huolissaan geriatrien riittävyydestä. Turhaan, sanoo Rellman tilastoihin nojaten. Geriatrien määrä on kasvanut 50 prosenttia viidessä vuodessa.
– En olisi enää huolissani geriatrien riittävyydestä.
"Lastenpsykiatrian koulutusmäärät pitäisi kaksinkertaistaa"
Huolta tulisi kantaa psykiatrian alan lääkärien riittävyydestä. Määrä vähenee jo nyt, vaikka eläköitymisaalto on vasta alkamassa.
Psykiatrien määrä on pienentynyt viisi prosenttia ja lastenpsykiatrien määrä neljä prosenttia viidessä vuodessa.
Itä- ja Pohjois-Suomen alueilla kummassakin työskentelee vain reilut parikymmentä lastenpsykiatria. Yli puolet on eläköitymässä kymmenen vuoden sisällä.
Kun eläköitymisprosentti on korkea ja alalle hakeutuu vähän erikoistujia, lastenpsykiatrien määrä pienenee vähiin kymmenen vuoden sisällä koko Suomessa.
On syytä olla huolissaan siitä, pystytäänkö potilaille tarjoamaan tarvittava hoito lähitulevaisuudessa.
Rellmanin mielestä lastenpsykiatrian nykyiset koulutusmäärät pitäisi kaksin- tai kolminkertaistaa, jotta erikoislääkäreitä valmistuisi riittävästi.
Lisää tarvittaisiin myös lastenneurologeja.
Lastentaudit, lastenneurologia ja lastenpsykiatria todennäköisesti kiinnostavat samoja lääkäreitä.
– Lastenpsykiatreja ja lastenneurologeja pitäisi kouluttaa lisää sen sijaan, että koulutetaan näin paljon lastenlääkäreitä.
Patologia ei kiinnosta nuoria lääkäreitä
Lisää erikoistujia kaivataan myös laboratoriolääketieteen aloille: patologiaan, kliiniseen neurofysiologiaan, kliiniseen kemiaan ja kliiniseen mikrobiologiaan. Esimerkiksi patologien määrä on pienentynyt kymmenen prosenttia viidessä vuodessa.
Erikoistujia on hakeutunut viime vuosina vähän myös tietyille sisätautialoille, kuten reumatologiaan ja hematologiaan. Hakijapulasta ovat kärsineet myös fysiatria ja keuhkosairaudet.
Useilla aloilla erikoislääkärien väheneminen kiihtyy, koska yhä useampi jää eläkkeelle. Siksi erikoislääkäreitä pitäisi kaiken kaikkiaankin kouluttaa lisää.
Kymmenen vuoden päästä alkaa helpottaa
Peruskoulutuksen lisäys ei erikoislääkäripulaa helpottaisi. Lastenpsykiatriksi valmistuminen kestää keskimäärin 15 vuotta. Lisäksi lääkärikoulutusta on jo lisätty, ja ulkomailla opiskelee yhden tiedekunnan verran suomalaisia.
Lääkäri- ja erikoislääkärivaje korjautuu vähitellen, kun suuremmat koulutusikäluokat valmistuvat ja aikanaan erikoistuvat.
Näin ollen erikoislääkärivaje on tämän vuosikymmenen akuutti ongelma, johon tarvitaan pikaisia ratkaisuja.
Suomessa valmistuu vuosittain noin 600 erikoislääkäriä. Määrä nousee tulevina vuosina noin 700:aan vuodessa.
Kasvu alkaa toden teolla vasta lähellä vuotta 2030, kun eläköitymisaalto taittuu. Sitä ennen kokonaismäärä voi jopa vähentyä ja monella alalla kärsitään vajeesta.
Vuoteen 2035 mennessä erikoislääkärien määrän arvioidaan kasvavan 26 prosenttia.
"Yliopistojen pitäisi sitoutua"
Mitä sitten pitäisi tehdä?
– Lääkäreitä tulisi ohjata hakeutumaan tasaisemmin eri erikoisaloille. Suosikkialoista kiinnostuneet voisivat miettiä muitakin vaihtoehtoja, Rellman sanoo.
Monille pula-aloille pitäisi lisätä koulutuspaikkoja. Joillakin aloilla koulutuksen lisäystarve on niin suuri, että sitä on vaikea toteuttaa siksikään, ettei kouluttajia riitä.
Erikoislääkärikoulutuksen haku- ja valintamenettely alkoi 2019, jolloin alettiin säädellä aloituspaikkoja. Rellmanin mukaan erikoislääkärikoulutuksen ohjausta pitäisi pystyä edelleen tehostamaan esimerkiksi evo-rahoituksen keinoin.
– Lisäksi yliopistojen pitäisi sitoutua siihen, että aloille, joille on paljon tulijoita, pidettäisiin tiukempaa linjaa siitä, paljonko opiskelijoita otetaan.
Rellman kehottaa jokaista erikoisalaa katsomaan peiliin ja pohtimaan, millaisen kuvan lääketieteen opiskelijat saavat alasta opiskeluaikana ja ovatko työolot kunnossa.
Sairaanhoitopiirit ratkovat erikoislääkäripulaa uusin keinoin
Sairaanhoitopiirit etsivät pikavauhtia ratkaisuja erikoislääkäripulaan eri puolilla Suomea. Sairaalat kehittävät uusia toimintamalleja myös yhteistyössä.
Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Kanta-Häme ovat perustaneet yhteisen Osaajapoolin Tays Kehitysyhtiön yhteyteen. Pooli etsii erikoislääkäreitä, jotka voivat jakaa työpanostaan alueen muihin sairaaloihin.
Ensimmäinen poolin kautta työskentelevä pilottilääkäri, neonatologi aloitti syyskuun alussa. Hän työskentelee puolet työajastaan Taysissa ja puolet Seinäjoen keskussairaalassa.
Radiologi Pyry Jylhä-Vuorio toimii Taysin Osaajapoolin kehittämispäällikkönä.
– Osaajapooli ei ole kaiken kattava patenttiratkaisu erikoislääkäripulaan, mutta se vähentää haavoittuvuutta sairaaloissa, kun ongelmat kohdataan yhdessä, Jylhä-Vuorio sanoo.
Pooli tarjoaa lääkärille uuden tavan työskennellä eri sairaaloissa. Pooli ei ole työnantaja, vaan se räätälöi sopimuksia. Jos lääkäri jakaa työpainostaan kahteen sairaalaan poolin kautta, sopijaosapuolina toimivat lääkäri ja kummankin sairaanhoitopiirin edustajat.
– Moni jakaa työpanosta jo nyt usean sairaalan kesken. Me siloitamme sitä tietä ja teemme siitä helpompaa.
Poolin kautta töissä oleva lääkäri nauttii perinteisen virkasuhteen eduista. Erillisiä lomakertymiä ei tule kahteen sairaalaan, vaan kertymät on yhdistetty, ja palkan maksaa yksi taho.
– Lääkäri ei joudu maksuhenkilöksi, jos hän hyvää hyvyyttään jakaa työpanostaan toisen yksikköön, vaan matkakustannus korvataan kohtuullisesti, ja lisäksi on sovittuna pieni palkanlisä korvaukseksi nähdystä vaivasta ja ajankäytöstä.
Työnkuvia voidaan räätälöidä mallilla paremmin yksittäisen lääkärin osaamista ja ammatillista kehitystä palveleviksi.
Lääkäri olisi kiinteä osa molempia työyhteisöjä, mikä edistää hyvien käytäntöjen leviämistä työpaikkojen välillä.
Jylhä-Vuorio toivoo mallin laajenevan kymmeniin osaajiin ensi vuoden loppuun mennessä. Tavoitteena on saada pooli kiinteäksi osaksi sairaaloiden toimintaa. Lisäksi se voisi laajentua kattamaan muitakin ammattiryhmiä kuin lääkäreitä.
Osakeyhtiö värvää lääkäreitä sairaaloihin
Keski-Suomen sairaanhoitopiirin, Essoten ja Siun Soten perustama Järvi-Suomen Terveys Oy aloitti viime keväänä. Yhtiön tehtävänä on erityisosaajien työpanoksen hankinta ja kohdentaminen omistajakuntayhtymien palvelujärjestelmään.
Omistajakuntayhtymät pyrkivät turvaamaan näin erikoislääkärit alueensa sairaaloihin.
Yhtiön toimitusjohtaja Markku Hämäläinen kertoo, että palvelukonseptia suunnitellaan yhteistyössä omistajakuntayhtymien kanssa. Ensi vuoden alusta toiminta käynnistyy laajemmin.
– Yhtiö perustettiin, koska sote-toimialalla on jo nyt huutava pula erityisosaajista ja jopa perustyöntekijöistä, Hämäläinen sanoo.
Asioita pitää tehdä uudella tavalla ja löytää vaihtoehtoisia tapoja toimia, jotta niukkenevia resursseja voidaan käyttää vaikuttavammin ja tehokkaammin.
Tavoitteena on tarjota lääkäreille uusi vaihtoehto työskennellä osakeyhtiön kautta omistajakuntayhtymien palvelujärjestelmässä ja varmistaa erityisosaajien riittävyys alueella. Lääkäri voi toimia yhtiössä työsuhteessa tai itsenäisenä ammatinharjoittajana.
Lokakuussa käynnistyi Operatiiviset leikkaussalipalvelut -pilotti, jossa on mukana viisi lääkäriä: urologi, käsikirurgi ja kolme selkäkirurgia. Lääkärit kohdentavat osaamistaan omistajakuntayhtymien palvelujärjestelmään yhtiön kautta. Pilotti jatkuu vuoden loppuun, ja sitten kerätään kokemukset.
Tavoitteena on saada yhtiön palvelukseen muitakin ammattiryhmiä kuin lääkäreitä.
Oysin erityisvastuualueella toimiva osuuskunta ja Tervia Osaajat Oy turvaavat erikoislääkäreitä alueen keskussairaaloihin. Mallista on kirjoitettu myös Lääkärilehdessä. Toiminta on laajentunut. Mukana on jo yli 70 erikoislääkäriä ja 20 erikoisalaa.
Täsmennys: Jutun aiempaa virkettä "Itä- ja Pohjois-Suomen alueilla työskentelee vain reilut parikymmentä lastenpsykiatria" on täsmennetty muotoon "Itä- ja Pohjois-Suomen alueilla kummassakin työskentelee vain reilut parikymmentä lastenpsykiatria".
