Ajan­kohtai­sta

Laskimovajaatoimintaa on lähes kolmasosalla työikäisistä

Vähäinen liikkuminen, heikko lihaskunto ja lihavuus ovat merkittäviä taustatekijöitä.

Marianne Jansson
Kuvituskuva 1
Kansikuva

Alaraajan verenkiertohäiriöt aiheuttavat suurimman osan kroonisista alaraajahaavoista, ja usein potilaalla todetaan koholla oleva laskimopaine ja laskimovajaatoiminta. Tavallisin syy on veren takaisinvirtaus laskimoissa, joiden läpät ovat vaurioituneet, kirjoittavat Karoliina Halmesmäki ym. Lääkärilehdessä.

Työikäisestä väestöstä laskimovajaatoimintaa on lähes kolmasosalla. Merkittävä taustatekijä on pohjelihaspumpun toiminnan heikentyminen esimerkiksi heikon lihaskunnon, vähäisen liikkumisen ja nilkkanivelen supistuneen liikelaajuuden takia. Lisäksi lihavilla potilailla vatsaontelon paine heikentää laskimoiden tyhjenemistä.

Erityisesti iäkkäiden ja vähän liikkuvien potilaiden pohjelihaspumpun toimintaa pitäisi pyrkiä parantamaan esimerkiksi tehostamalla kohdennetun fysioterapian avulla nilkan liikettä ojennus-koukistusharjoituksin.

Turvotusta vähentävä kompressiohoito on laskimovajaatoiminnan hoidon kulmakivi. Se kannattaa aloittaa heti, kunhan on varmistettu, ettei potilaalla ole merkittävää valtimotautia tai epätasapainossa olevaa sydämen vajaatoimintaa. Käytännössä hoito on helpointa aloittaa esimerkiksi vähäelastisin tukisidoksin ja siirtyä 2–3 viikon kuluttua lääkinnällisiin hoitosukkiin.

Lue myös

Laskimovajaatoiminnan kartoitus kuuluu erikoissairaanhoitoon. Hoito kannattaa kuitenkin aloittaa jo avoterveydenhuollossa. Vaikeassa laskimovajaatoiminnassa, jossa veren virtaus on estynyt, voidaan tarvita kirurgisia toimenpiteitä.

Lähde: Halmesmäki K, Eskelinen E, Isoherranen K, Saarinen J. Laskimohaavat ja niiden hoito. Suom Lääkäril 2017;72:498–504.

Artikkeli julkaistiin Lääkärilehdessä 8/2017.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030