Lapsen syöpä lisää vanhempien mielenterveysoireita
Äitien käynnit psykiatrisessa hoidossa lähes kaksinkertaistuivat lapsen sairastumisvuonna.
Lapsen sairastuminen syöpään lisää vanhempien todennäköisyyttä saada psykiatrista hoitoa lyhyellä aikavälillä, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Sylva-säätiön tuoreesta tutkimuksesta.
Äitien käynnit psykiatrisessa hoidossa lähes kaksinkertaistuivat lapsen sairastumisvuonna. Isillä vaikutus on pienempi. Viisi vuotta syöpädiagnoosin jälkeen vanhempien psykiatristen hoitokäyntien todennäköisyys ei enää eronnut vertailuryhmästä.
Ennen diagnoosia psykiatrisessa hoidossa kävi 1,7 prosenttia äideistä. Lapsen sairastumisen myötä hoidon todennäköisyys kasvoi äideillä keskimäärin 3,2 prosenttiyksikköä sairastumisvuonna ja 2,4 prosenttiyksikköä seuraavana vuonna.
Lapsen syöpä kasvattaa äitien psyykenlääkkeiden käytön todennäköisyyttä sairastumisvuonna 45 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna ja 41 prosenttia seuraavana vuonna. Isillä psyykenlääkkeiden käytön todennäköisyys kasvaa 43 prosenttia sairastumisvuonna ja 44 prosenttia seuraavana vuonna.
Tutkimuksessa seurattiin perheitä, joissa lapsi sairastui syöpään 5–15-vuotiaana vuosina 1999–2012. Perheitä seurattiin neljä vuotta ennen diagnoosia ja viisi vuotta sen jälkeen.
Syöpään sairastuneen lapsen vanhemmat saavat psykiatrista hoitoa ja käyttävät psyykenlääkkeitä selvästi todennäköisimmin silloin, kun lapsen syöpä johtaa kuolemaan.
– Lapsen sairastuminen syöpään on luonnollisesti vaikea koettelemus koko perheelle, ja intensiivinen ja pitkä hoitojakso vie voimia. Lapsen kuolema on äärimmäinen sokki, ja siten on hyvä, että mielenterveysongelmiin haetaan apua, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Maria Vaalavuo tiedotteessa.
Tutkimusaineisto sisältää vain erikoissairaanhoidon käynnit ja psyykenlääkkeiden ostot, joten lievemmät tai tunnistamattomat mielenterveysoireet jäävät tutkimuksessa havaitsematta.
