Lama vaikutti työterveyshuoltoon vähemmän kuin pelättiin
Lama vaikutti työterveyshuollon palvelujärjestelmään yllättävän vähän, arvioi apulaisylilääkäri Kimmo Räsänen Työterveyslaitoksesta. Työterveyshuolto 1997 -kysely osoitti, etteivät työterveysyksiköt vähentyneet eikä yksiköiden koko suurentunut ennustetulla tavalla. Työterveyshuollon toimintojen määrässä ja henkilöpanoksissa havaittiin suurta vaihtelua jo vuonna 1992, ja tämä vaihtelu on säilynyt ennallaan.
Työterveyshuolto Suomessa -kyselyn mukaan työterveysasemia oli vuonna 1997 kaikkiaan 1 087. Niistä oli ns. päätyöterveysasemia 859 ja näiden sivutoimipisteitä 228.
Kyselyyn vastasi kaikkiaan 1043 työterveysasemaa. Niiden palvelujen piiriin kuului vuoden 1997 lopussa 1,5 miljoonaa palkansaajaa ja 50 000 yrittäjää. Yrittäjistä suurin osa oli maatalousyrittäjiä.
Terveyskeskukset olivat edelleen suurin palvelujen tuottajaryhmä. Niiden tuottaman työterveyshuollon piirissä oli 65 % yritysasiakkaista ja 40% henkilöasiakkaista. Lääkärikeskuksilla, Medivire mukaan lukien, oli noin 28 % yritysasiakkaista ja neljännes henkilöasiakkaista. Yritysten omilla työterveysasemilla oli yritysasiakkaista noin 2% ja henkilöasiakkaista noin neljännes. Yritysten yhteiset työterveysasemat tarjosivat palvelut noin 5%:lle sekä henkilö- että yritysasiakkaista.
Työterveyshuollon henkilöstön määrää mitattiin henkilötyövuosina. Maaliskuussa 1998 työterveyshuollossa työskenteli kaikkiaan 885 lääkäriä, joista osa-aikaisia oli 57%. Osa-aikaisten osuus oli kasvanut vuosista 1992 ja 1995, jolloin alle 20 tuntia viikossa työskenteleviä osa-aikaisia lääkäreitä oli hieman alle puolet.
