Lääkäriliitossa mietitään jälleen kerran liiton suhdetta keskusjärjestö Akavaan. Liiton jäsenkuntaa ovat hämmästyttäneet varsinkin Akava-JS:n puheenjohtajan Erkki Kangasniemen lääkärilakkoa koskevat kommentit. Lääkäriliiton apulaistoiminnanjohtajan Santero Kujalan mukaan kysymys kuulumisesta Akavaan on ollut esillä usein aiemminkin, varsinkin kriisivaiheiden yhteydessä.

– Niiden jälkianalyyseja tehtäessä on mietitty, kuinka paljon etua tai haittaa Lääkäriliitolle on kuulumisesta Akavaan. Myös äskeisen lakon aikana tuli tilanteita, joissa joutui miettimään, mikä liiton suhde Akavaan on ja kuinka paljon me Akavaa tarvitsemme erityisesti työtaisteluvaiheessa. Jotkut reaktiot eivät ehkä olleet ihan loppuun asti harkittuja eivätkä oikein ajoitettuja, Kujala kommentoi Kangasniemen lausuntoja.

Mihin Lääkäriliitto sitten tarvitsee Akavaa?

– Puhtaasti Lääkäriliiton kannalta ajatellen ei kovin moneen asiaan. Joka kerta kun suhdetta Akavaan on syvällisemmin selvitetty, on kuitenkin päädytty siihen, että akateemisesti koulutettujen ryhmien pysyminen yhdessä on yhteiskuntapoliittisesti hyväksi, vaikka tätä yhteyttä ei suoran edunvalvonnan osalta tarvittaisi, Kujala sanoo. Mitä olennaista liitto menettäisi, jos irtaantuisi Akavasta?

– Muodollisesti se menettäisi jäsenyyden mm. kunnallisen sopimusjärjestelmän pääsopijajärjestössä ja sitä kautta tietyn kaavan mukaisen statuksen neuvotteluissa ja luottamusmiesjärjestelmässä. Akavasta irtaantumisen vaihtoehtona olisi jättäytyminen keskusjärjestöjen ulkopuolella esimerkiksi lentäjien ja lennonjohtajien tapaan.

Lääkäriliitto maksaa Akavan jäsenmaksua 1,7 miljoonaa markkaa ja Akava-JS:n jäsenmaksua noin 400 000 markkaa vuodessa. Keskusjärjestöä koskevat kysymykset tulevat Kujalan mukaan ajankohtaisiksi syksyn kuluessa, kun liitossa on tehty analyysi lääkärilakosta.

SUVI SARIOLA