Lähestymiskieltoa haettu yli odotusten
Laki lähestymiskiellosta on ollut voimassa lähes vuoden. Lain ensimmäisten kahdeksan kuukauden voimassaoloaikana määrättiin yli 500 lähestymiskieltoa häirinnän uhrien suojaksi. Määrä on ylittänyt odotukset selvästi. Stakes on julkaissut Lähestymiskielto-oppaan, jonka tarkoituksena on antaa käytännön tietoa lähestymiskiellon hakemisesta sekä kiellon määräämismenettelystä.
Lähes 70 % lähestymiskielloista on määrätty miehille, jotka kariutuneen parisuhteen jälkeen häiritsevät ja uhkailevat entistä puolisoaan. Lähestymiskiellon hakemisen taustalla on usein vuosia jatkunut häirintä sekä fyysinen ja henkinen väkivaltaisuus.
Noin 10 % lähestymiskiellon hakijoista on vanhempia tai isovanhempia, jotka hakevat lähestymiskieltoa lapsiaan tai lastenlapsiaan vastaan. Näihin tilanteisiin liittyy usein alkoholin tai muiden päihteiden väärinkäyttöä. Vanhemmilta tai isovanhemmilta kiristetään uhkauksen tai väkivallan voimin rahaa päihteiden ostoon.
Häirinnän uhri voi hakea lähestymiskieltoa joko poliisilta tai käräjäoikeudelta, joko suullisesti tai kirjallisesti. Lähestymiskieltohakemukset käsitellään aina kiireellisinä. Lähestymiskieltoa ei voi määrätä pelkästään uhrin kertoman perusteella, vaan sen tueksi tarvitaan todisteita.
- Lääkärin todistus, jossa todetaan tai epäillään, että vammat johtuvat pahoinpitelystä, ovat vahvimpia näyttöjä lähestymiskiellon määräämiseksi, kertoi Lähestymiskielto-oppaan kirjoittaja Maija Ropponen.
Lääkäri voi kehottaa potilasta joko hakemaan lähestymiskieltoa itse tai kääntymään poliisin tai sosiaaliviranomaisten puoleen, jotka voivat sitä hakea.
- Mikäli esim. omalääkäri havaitsee potilaallaan merkkejä mahdollisesta pahoinpitelystä, kannattaisi hänen ottaa asia puheeksi potilaan kanssa, vaikka lääkäri ei voi hakea lähestymiskieltoa.
Lähestymiskielto voidaan aluksi määrätä väliaikaisena. Kun lähestymiskielto on määrätty, on se annettava tiedoksi kieltoon määrätylle. Lähestymiskielto voidaan määrätä ainoastaan eri taloudessa asuvien henkilöiden välille. Koko lähestymiskieltoprosessin hoitaminen käytännössä saattaa edellyttää oikeudellisen avun hankkimista esim. asianajo- tai lakiasiaintoimistosta.
