Laatupainotteinen elinvuosi mittarina saa kritiikkiä
EU-komission rahoittama tutkimushanke kritisoi laatupainotteisen elinvuoden (QALY) käyttöä hoitojen kustannusvaikuttavuuden mittarina.
http://www.laakarilehti.fi/pics/panthermedia_stetari_ja_setelit.jpg
Laatupainotteisen elinvuoden käyttö tarjottavien hoitojen kustannusvaikuttuvuuden mittarina saa kritiikkiä EU:n komission rahoittamalta tutkimushankkeelta.
Laatupainotteinen elivuosi (QALY, Quality Adjusted Life Years) on mittarina käytössä uusien kalliiden lääkehoitojen kustannusvaikuttavuuden arvioinnissa Britanniassa. Euroopan ulkopuolella sitä käytetään muun muassa Kanadassa ja Australiassa.
Terveydenhuollon kustannusvaikuttavuutta arvioiva eurooppalainen tutkimuskonsortio (European Consortium in Healthcare Outcomes and Cost-Benefit research) varoittaa sen käyttöönotosta muualla Euroopassa ja kehottaa Britanniaa uusimaan järjestelmäänsä joustavampaan ja yksilöllisempään suuntaan.
QALY on laskukaava, joka mittaa eri hoitojen tarjoamaa elinvuosien ja elämänlaadun parantumista.
Näiden laskelmien perusteella Britanniassa tehdään suosituksia siitä, mitä hoitomuotoja tai uusia lääkkeitä maan kansallisen terveysjärjestelmän (National Health Service, NHS) tulisi tarjota. Britanniassa hoitomenetelmiä arvioiva NICE suosittelee yleensä uutta lääkettä tarjottavaksi potilaalle, jos lisäkustannusten hinta yhtä laatupainotettua elinvuotta kohden on alle 30 000 puntaa (47 000 euroa).
Saksa on vastustanut mittarin käyttöä, mutta monet muut Euroopan maat harkitsevat mallin soveltamista.
Lisää joustavuutta
Tutkijoiden mukaan kaava ei huomioi riittävästi ihmisten erilaisia näkemyksiä eri sairauksien tai vammojen merkityksestä elämänlaatuun. Tulokset perustuvat 1 300 ihmisen haastatteluihin Belgiassa, Ranskassa, Italiassa ja Britanniassa. Vastaajat määrittelivät elämänlaadun hyvin eri tavalla ja pitivät eri sairauksia ja oireita eri lailla elämänlaatuun vaikuttavina.
QALY perustuu neljään pääolettamukseen, jotka haastattelututkimus kyseenalaisti. QALY esimerkiksi olettaa, että ihmiset suhtautuvat riskeihin neutraalisti. Haastattelujen mukaan osa ihmisistä haluaa kuitenkin vältellä riskejä ja toiset ovat valmiita ottamaan suuriakin riskejä.
Tutkimushankkeen mukaan QALY on väärä tapa tehdä hoidon vaikuttavuuden arviota ja se tulisi korvata tapauskohtaisemmalla harkinnalla. Tutkijat suosittavat päätöksentekoon useiden validien arviointityökalujen käyttöä.
– QALY:n taustalla olevat oletukset eivät pidä paikkaansa väestön keskuudessa. QALY -indikaattori ei ole validi tieteellinen mittari. On mahdotonta tietää, mitä olemme mittaamassa, tutkimusta johtanut Gerard Guru totesi.
Maria van der Meer
Kuva: Panthermedia
