Lääkäriliiton uusi puheenjohtaja Heikki Pälve: Nyt on edunvalvonnan aika
- Olen sairaalassa omassa työyhteisössäni nähnyt, mihin työolojen kurjistuminen johtaa. Yliopistolla taas näkee konkreettisesti korkeakouluopetuksen vyönkiristyksen jäljet. Nyt on pakko keskittyä työolojen ja koulutuksen puutteiden korjaamiseen, sanoo Suomen Lääkäriliiton uusi puheenjohtaja Heikki Pälve.
46-vuotias anestesiologian erikoislääkäri, LKT, Heikki Pälve ei tänä syksynä enää ollut edes ehdolla liiton valtuuskunnan vaaleissa. Liki parikymmentä vuotta luottamustoimia saisi riittää, päätti Pälve. Turussa asuvalle parin tunnin kokous illalla Helsingissä merkitsee tavallaan toisen työpäivän tekemistä virallisen virkatyön päälle.
Kova rutistus Tyks:n palkkojen jälkeenjääneisyyden ja työolojen korjaamiseksi toi kuitenkin Pälven nimen esille liiton jäsenten keskuudessa puheenjohtajaehdokasta mietittäessä. Valtuuskunnassa Pälven valinta oli yksimielinen.
- Liiton puheenjohtajana toimiminen edellyttää nyt, että luovun joistakin virkatöistäni voidakseni keskittyä paremmin edunvalvontaan, kertoo Pälve.
Vahvaa liittoa on hyvä johtaa
Pälve tuntee itseensä kohdistuvan suuria odotuksia nimenomaan edunvalvontarintamalla.
- Palkkaus on vain osa edunvalvontaa, joten yksin sen kuntoon saattaminen ei merkitsisi lääkärintyön pahimpien epäkohtien ratkaisemista. Olennaisia kysymyksiä ovat myös kasvavaa työtaakkaa jakavien lääkärien määrä yksiköissä, päivystyskysymykset sekä lääkärin mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä. Näihin asioihin on pakko saada parannusta, Pälve sanoo.
Koulutus on Pälvelle toinen suuri haaste. Hän on Turun yliopiston anestesiologian apulaisopettajana konkreettisesti kokenut, mitä opiskelijamäärien kasvattaminen yhdessä määrärahaleikkausten kanssa on merkinnyt.
- Kun takavuosina pienryhmässäni oli ehkä vain kolme oppilasta, nyt heitä saattaa olla kaksitoistakin! Lääkärin kädentaitojen oppimiselle tämä ei luo parhaimpia edellytyksiä. Luentosalissa saattaa nykyisin istua satakin kuulijaa, mikä tuo massaopetuksen leiman opiskeluun, jonka pitäisi olla hyvinkin henkilökohtaista. Kun samaan aikaan työelämässä vanhemmilla lääkäreillä on aina vain vähemmän aikaa paneutua opiskelevan tai vastavalmistuneen lääkärin opastamiseen, voidaan aiheellisesti kysyä, pystymmekö yhä ylläpitämään eurooppalaisia laatutavoitteita.
Heikki Pälven mielestä myös lääkärien täydennyskoulutus on saatava itsestäänselväksi oikeudeksi alalla, jossa kehitys ja muutos etenevät niin huimaa vauhtia kuin lääketieteessä nykyisin tapahtuu.
Uutena vuonna kautensa aloittava Heikki Pälve sanoo olevansa erittäin innostunut uudesta haasteestaan.
- On mukava tulla johtamaan sellaista ammattiliittoa, jonka rakenteet ovat terveet. Talous on kunnossa, ja asiantuntevat ihmiset oikeilla paikoilla. Puheenjohtajuushan on selkeästi tiimityötä, jossa yksi mies ei tee ihmeitä. Puheenjohtajalla on monenlaisia tehtäviä, joten myös töiden delegointi on tärkeää, hän huomauttaa.
Pälvellä on vankka kokemus järjestötyöstä. Liiton valtuuskunnassa hän on ollut vuodet 1986-91 ja edelleen vuodesta 1995. Suomen anestesiologien eri luottamustoimissa hän ollut vuodesta 1984 lähtien. 80-luvulla hän istui Nuorten Lääkärien Yhdistyksen hallituksessa ja 90-luvulla kuusi vuotta Suomen erikoislääkäriyhdistyksen hallituksessa. Hän on myös edustanut erikoisalaansa Euroopan erikoislääkäriliiton UEMS:n anestesiologian ja tehohoidon sektiossa vuosina 1993- 2000. Turun yliopiston hallituksessa hän oli vuodet 1992-94 ja hallituksen varajäsenenä 1995-97.
Erikoislääkärin ja apulaisopettajan töiden lisäksi Pälve on toiminut MediHeli 02:n lääkärinä Turussa sekä yksityislääkärinä.
Henkilökohtaisessa elämässä Pälve sanoo tärkeimmäksi asiaksi ja voimavaraksi oman perheensä. Vaimo Anneli löytyi jo opiskelujen alkuvaiheessa oman kurssin emännästä. Perheen pojista Juhani on nyt abiturientti ja Matias on aloittanut Tukholmassa lukion syventääkseen siellä vuoden ajan kieli- ja tennisopintojaan.
- Perheen kanssa yhdessäolo antaa virtaa, jolla jaksaa kulkea kohti tuulta ja tuiskua ja isoja haasteita, hymyilee Heikki Pälve
