Lääkärilehti Forum: Muistisairauksien ilmaantuvuus vaikuttaa jo vähentyneen

Sydämelle terveelliset elämäntavat ehkäisevät myös muistisairauksia.

On viitteitä siitä, että muistisairauksien ikävakioitu ilmaantuvuus on jo vähentynyt.

Tämä kuultiin tiistaina järjestetyssä toisessa Lääkärilehti Forumissa, jonka teemana olivat muistisairaudet.

– Tiedämme että muistisairaudet lisääntyvät iän myötä. Potilasmäärän kasvu johtuu ikärakenteen muutoksista ja diagnostiikan tarkentumisesta. On viitteitä siitä, että muistisairauksien ikätasoinen ilmaantuvuus olisi jopa vähentynyt. Väestötason preventio muistisairauksien osalta on siis jo osittain onnistunut, sanoi professori, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Timo Strandberg.

Hän kertoi muistisairauksien ehkäisystä ja totesi, että muistisairauksissa on kyse monitekijäisistä oireyhtymistä, joissa on paitsi lukuisia riskitekijöitä, myös monia suojatekijöitä.

Valtaosa muistisairaista on iäkkäitä ja vaskulaarisilla tekijöillä on sairaudessa suuri rooli. Tiedetään, että liikunnalla, ravitsemuksella ja sosiaalisella aktiivisuudella voidaan vaikuttaa kognition heikentymiseen. Terveet elämäntavat ehkäisevät muistisairauksia. Mikä on hyvä sydämelle, on hyvä myös aivoille.

– Jos elintavat eivät riitä, otetaan myös lääkitys mukaan. Tarkoitan tässä verenpainelääkkeitä, varauksin myös kolesterolilääkkeitä, Strandberg sanoi.

Tutkimustieto kertoo, että kliinisten muistisairauksien ilmaantuvuus on vähentynyt verenpainelääkkeitä käyttävillä. Tärkeää on kuitenkin ryhtyä hoitamaan verenpainetta ajoissa.

Elämänlaatua voi parantaa

Mistä muistisairauden sitten tunnistaa? Pitäisikö kaikkien iäkkäiden päät kuvata?

– Tunnistaminen lähtee oireista, kertoi geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Hanna-Maria Roitto.

Tapahtumamuisti heikkenee, uuden oppiminen on tehotonta, keskustelussa samat asiat toistuvat. Joskus muistisairaus voi alkaa harhoilla tai harhaluuloilla, tai omaiset kiinnittävät huomiota painon laskuun.

Ensimmäiseksi potilas ja omainen haastatellaan ja käydään läpi myös muut sairaudet ja toimintakyky. Muistitestin oikea aika on silloin, kun vanhuksen tilanne on stabiili, ei silloin kun hän on sekavana päivystyksessä.

– Testitilanteessa on tärkeä huomioida, että mahdolliset silmälasit ja kuulokoje ovat käytössä, Roitto muistutti.

Hänen mukaansa lääkitys on vain osa muistisairauden hoitoa.

– Kuten preventiossa, myös hoidossa on tärkeä muistaa lääkkeettömät hoidot ja kuntoutus.

Näyttöä on, että sairauden alkuvaiheessa annettu omahoitovalmennus vahvistaa muistisairaan ja omaisen kotona selviytymistä.

– Me ammattilaiset voimme auttaa potilaita ja läheisiä ymmärtämään paremmin muistisairauteen liittyviä muutoksia. Oikeanlaisella kommunikaatiolla voimme parantaa elämänlaatua, vaikka emme itse sairautta, Roitto sanoi.

Kuka määrittelee muistisairaan parhaan?

Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki pohti muistisairaan itsemääräämisoikeutta ja erityisesti sitä, miten se on toteutunut koronapandemian aikana.

– Potilaan itsemääräämisoikeus on ydinkysymys. Mutta kun hän ei itse enää ymmärrä omaa parastaan, niin kuka sen sitten määrittelee?

Muiden sairauksien hoito saattaa kärsiä, jos muistisairas potilas kieltäytyy hoidoista. Myllymäki kehotti lääkäriä pohtimaan akuutissa tilanteessa sitä, miten hoitaisi omaa vanhempaansa tai miten haluaisi itse tulla hoidetuksi.

– Hoitotahto olisi hyvä, mutta myös dementiapotilas saa muuttaa mielensä. Ja vaikka hän ei ymmärtäisi laajempia kysymyksiä, niin kuitenkin sen, milloin haluaa syödä ja milloin nukkua.

Koronapandemian alussa keväällä 2020 hoivayksiköt suljettiin vierailuilta, virkistystoiminta ajettiin alas ja muistisairaita jopa suljettiin huoneisiinsa.

– Punnittiin elämän laatua ja sen pituutta konkreettisella tavalla. Valintaa ei tehnyt vanhus itse, eivätkä hänen omaisensa, Myllymäki sanoi.

Alussa koronasta tiedettiin vähän ja uutiskuvat maailmalta olivat pelottavia. Hauraan vanhuksen elämässä vuosi ilman omaisia on kuitenkin pitkä aika.

Tieteellisessä tutkimuksessa ongelmana on, kuinka saadaan muistisairaan tutkimuspotilaan suostumus. Yleensä se pyydetään omaiselta.

– Asia on selvitettävä myös tutkittavalle ja myös muistisairaalla on oikeus kieltäytyä tutkimuspotilaan roolista, Myllymäki totesi.

Vapaaehtoista ajokyvyn testausta voi edellyttää

Yleislääketieteen erikoislääkäri Ari Rosenvall kertoi muistisairaan ajoterveyden arvioinnista. Hän kertoi edellyttävänsä toisinaan liikenneopettajan tekemää vapaaehtoista ajokyvyn testausta ennen kuin arvioi ajoluvan edellytyksiä.

– On olemassa liikenneopettajia, jotka ovat tähän perehtyneet. Olen ollut yhteydessä autokouluihin ja solminut yhteistyöverkostoja. Annan lähetelapun potilaalle ja hän taas tuo minulle liikenneopettajan lausunnon, Rosenvall kertoi.

Muistisairauden varhaisessa vaiheessa ryhmän 1 ajolupa voidaan usein säilyttää. Sen sijaan ryhmän 2 ajolupaa ei anneta muistisairaalle.

Ajokyvyn arviointi on lääkärille helpompaa silloin, kun muistisairaudesta jo tiedetään. Kimurantimpaa se on silloin, kun henkilö tulee hakemaan ajokorttitodistusta ja tilanteessa syntyy epäily, että hänellä saattaisi olla muistiongelmia.

– Ellei ole perusteita kieltää ajamista kokonaan, niin määräajan käyttö on hyvä ratkaisu. Muistisairaudet ovat yleensä hitaasti eteneviä ja todistuksen voi kirjoittaa turvallisesti esimerkiksi vuodeksi. Potilaalle jää myös aikaa hakeutua mahdollisiin tutkimuksiin muistisairauden selvittämiseksi.

Lääkkeet varhemmin käyttöön

– Ei kannata odottaa dementiavaihetta, vaan hoitaa rohkeasti Alzheimerin tautia lääkkein varhemmin, sanoi professori, neurologian erikoislääkäri Anne Koivisto.

Aikaisemmin aloitettu lääkehoito hillitsee muun muassa neuropsykiatristen oireiden kehittymistä ja tukee toimintakykyä. Lääkehoito olisi Koiviston mukaan hyvä aloittaa, kun anamneesi, kliiniset tutkimukset ja jokin lisätutkimuksista tukee etenevän Alzheimerin taudin diagnoosia.

– Se kannattaa, koska käyttäytymisen oireet ovat hirveän kuormittavia perheelle ja elämänlaadulle. Emme hoida vain muistia, vaan oireyhtymää, Koivisto sanoi.

Muistisairauksien lääkehoito on ajankohtainen puheenaihe, koska Yhdysvaltain lääkeviranomainen FDA on vastikään myöntänyt adukanumabille myyntiluvan Alzheimerin taudin hoitoon. Päätös on saanut ristiriitaisen vastaanoton ja myös Koivisto suhtautuu siihen kriittisesti.

– Lisänäyttöä tarvitaan ennen kuin itse klinikassa käyttäisin sitä potilaalle.

Lääkärilehti Forum järjestettiin nyt toisen kerran. Forum tulee katsottavaksi tallenteena Lääkärilehden verkkosivujen kautta.