Lääkärilehti Forum: Lihavuus on yhteiskunnallinen ongelma, mutta vastaanotolla lääkäri kohtaa yksilön
Pertti Mustajoki (oikealla) oli yksi Lääkärilehti Forumin puhujista tiistaina.
Miten otan painon puheeksi potilaan kanssa?
Tästä puhui LT Paula Häkkänen Lääkärilehti Forumissa, jonka aiheena oli lihavuus.
Häkkänen työskentelee Husin perusterveydenhuollon yksikössä.
Puheeksi ottaminen tarkoittaa, että potilaalle annetaan mahdollisuus puhua painoon liittyvistä asioista ja samalla tarjotaan apua ja tukea, Häkkänen sanoi. Kyse ei ole siitä, että potilaalle kerrotaan hänen painostaan.
Moni terveydenhuollon ammattilainen kokee painon puheeksi ottamisen hankalaksi.
Häkkäsen mukaan harva potilas kuitenkaan kokee, että painoa ei saisi ottaa puheeksi.
– Yleisesti ottaen harmitus tulee siitä, miten on otettu puheeksi, hän sanoi.
Syyllistämistä tulee välttää. Potilaat toivovat kunnioittavaa ja yksilöllistä painopuhetta. On avuksi, että ammattilainen tunnistaa omia asenteitaan ja arvioi omaa toimintaansa. Häkkänen toi myös esiin, että elintavoista on mahdollista keskustella puhumatta painosta.
Motivoivan haastattelun menetelmät, esimerkiksi kysy-kerro-kysy -rakenne, avoimet kysymykset ja vahvuuksien vahvistaminen, sopivat keskusteluun painoasioista.
Mahdollisia aloituskysymyksiä voivat olla esimerkiksi: Mitä ajattelet painostasi? Millainen on painohistoriasi? Mitä ajattelisit, jos puhuisimme painostasi?
Hus on yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Sydänliiton kanssa julkaissut elokuussa painoon puheeksi ottamisen oppaan. Se pohjautuu Käypä hoito -suositukseen, ja työstöön ovat osallistuneet kymmenet alan ammattilaiset sekä kokemusasiantuntijoita.
Moni pitää lihavuutta yksilön ongelmana
Professori Pertti Mustajoki puhui lihavuudesta yhteiskunnallisena ilmiönä. Yli 30-vuotiaista suomalaisista selvä enemmistö on ylipainoisia.
Usein ylipainoa pidetään yksilön ongelmana. Vuonna 2014 Euroopan lihavuustutkijoiden yhdistys EASO kysyi 11 maan poliitikoilta, mikä heidän mielestään on aiheuttanut väestön lihomista. Yli 90 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että kyseessä on ihmisten henkilökohtainen ongelma, joka johtuu omasta motivaation puutteesta.
– Suomessakin aika usein edelleen näkee, että lihavuutta pidetään heikon itsekurin ja tahdon seurauksena, Mustajoki sanoi.
Painokehitys yhteiskunnassa ei kuitenkaan ole vain geeneistä kiinni. Mustajoki näytti Lancetissa (Rodgers A ym. Lancet Publ Health 28.2.2018) julkaistun tutkimuksen kuvion, jossa ilmenee painon kasvun nousu Yhdysvalloissa kaikissa aikuisten ikäluokissa noin vuodesta 1975.
Näin nopea muutos ei voi johtua geeneistä, vaikka lihavuuteen on olemassa myös geneettistä alttiutta.
– Ei voida myöskään kuvitella, että tuolloin olisi tapahtunut koko maassa ja kaikissa ikäluokissa samanaikainen voimakas itsekurin ja tahdon voimakas heikkeneminen.
Johtopäätös on, että ulkoinen tekijä on vaikuttanut siihen, että ihmiset saavat liikaa kaloreita. Liikkumisessa ei tapahtunut tuohon aikaan suuria muutoksia, mutta elintarvikkeiden tuotannossa ja markkinoinnissa sen sijaan tapahtui. Ruokakauppoihin alkoi tulla aiempaa enemmän tyrkylle epäterveellisiä elintarvikkeita.
Ruokahalun säätelymme on kehittynyt estämään aliravitsemusta. Mitään jarruja ei aikoinaan tarvittu estämään ylipainoa.
– Tänä päivänä homo sapiens -lajin edustaja, joka kulkee ruokamarketissa, on monessa suhteessa hyvin erilainen kuin metsästäjä-keräilijät. Mutta kaikesta sivistyksestä huolimatta hänen geeninsä olettavat hänen liikkuvan edelleen savannilla.
Lihavuuteen voi siis vaikuttaa yhteiskunnan päätöksin, esimerkiksi epäterveellisiä elintarvikkeita verottamalla tai tekemällä näkyväksi epäterveellisyyttä pakkausmerkinnöin.
Mustajoki vertasi asiaa liikennekuolemien kehitykseen. Määrää on saatu voimakkaasti alennettua 50 vuodessa lukuisin toimenpitein kuten turvavyöpakolla ja talvirengaspakolla.
– Vähentymistä ei saatu aikaan opettamalla ihmisiä ajamaan paremmin autoa, vaan laajoilla säädöksillä, joilla ennaltaehkäistään onnettomuuksia.
Mustajoki toivoo samanlaista toimintaa ylipainon torjuntaan. Hän on ollut perustamassa Terve paino -yhdistystä, joka tavoittelee ylipainon vähentämistä Suomessa. Mustajoki on yhdistyksen puheenjohtaja. Varapuheenjohtaja on Pekka Puska.
Lääkärilehti Forum lihavuudesta pidettiin 7.12. Tilaisuudesta tulee saataville verkkotallenne.
Juttua on korjattu 9.12. kello XX. Alun kuvausta siitä, mitä painon puheeksi ottamisen on ja ei ole, on selvennetty. Mahdollisista aloituskysymyksistä on poistettu kohta Voimmeko puhua painostasi? Se ei ole avoin kysymys eikä kuulu listaan. Lisäksi tietoa painon puheeksi ottamisen oppaan työstöön osallistuneista on tarkennettu.
