Lääkärikoulutukseen haetaan uusia keinoja
Viime aikojen uutiset lääkärivajeen paikkaamisesta koulutuksellisin keinoin ovat kummastuttaneet koulutusta suunnittelevia ihmisiä. Mitään todella uutta ja radikaalia kun ei käytännössä ole tulossa.– Isoja otsikoita on kyllä vedetty, mutta isoja muutoksia koulutusjärjestelmään ei olla tekemässä, vakuuttaa sosiaali- ja terveysministeriössä asiaa valmisteleva lääkintöneuvos Martti Rissanen.
Tuntuvin muutos lienee suunnitelma lääketieteellisten tiedekuntien aloituspaikkojen nostamiseksi nykyisestä 480:stä 550:een jo tulevana syksynä.
– Lääkärikoulutus on nyt otettu ministeriön keskeiseksi kehityskohteeksi, totesi opetusministeri Maija Rask tiistaina. Hän piti hätiköitynä 90-luvun alun päätöstä supistaa aloituspaikkoja. – Lääkäreiden kokonaismäärä ei ole pohjoismaisittain Suomessa merkittävästi pienempi, mutta syrjäseuduilla ja tietyillä erityisaloilla podetaan vakavaa lääkäripulaa, ministeri Rask totesi. Hänen mielestään mm. EVO-koulutusta on suunnattava nykyistä tuntuvammin yliopistosairaaloista perusterveydenhuoltoon, jotta nuoret lääkärit saadaan niihin sitoutumaan. – Käymme parhaillaan neuvotteluja vuoden 2002 EVO-rahojen lisäämisestä, ministeri Maija Rask kertoi. Hän painotti myös jatkokoulutuksen välttämättömyyttä ja kertoi järkyttyneenä kuunnelleensa lääkäreiden viestiä, ettei terveyskeskuksista pääse enää täydennyskoulutukseen.
Lääkäriliiton hallitus ei joulukuisessa kokouksessaan nähnyt tarvetta kovin suureen aloituspaikkojen lisäämiseen. Väitteet kiivaammasta eläköitymis- kuin koulutustahdista eivät liiton tilastojen mukaan pidä paikkaansa, vaan tulevina vuosina eläkeiän saavuttaa vuosittain suurin piirtein saman verran kuin koulutuksen aloittaakin.
– Jos koulutuspaikkoja tuntuvasti lisätään, tiedekunnille on myös saatava samassa suhteessa lisää rahaa, korostaa liiton koulutuspäällikkö Hannu Halila. Martti Rissanen taas huomauttaa, että ikäluokkien pienentyessä koulutusmäärät joutuvat uuteen tarkasteluun.
– Jos aloituspaikkoja on jatkossakin 550, tarkoittaa se kohta sitä, että joka sadas nuori ikäluokastaan koulutettaisiin lääkäriksi. Tuntuu paljolta, Rissanen sanoo.
Ulla Järvi
