- Kokenut lääkäri näkee potilaan kotona 30 sekunnissa, mitkä asiat pitää käydä läpi, tiivistää yksityisen Doctagonin koti­lääkäri Robert Bergholm. Myös kunnissa pohditaan kotiin vietävän hoidon laajentamista.

Julkisen terveydenhuollon lääkärit tekevät Suomessa harkinnanvaraisia kotikäyntejä, eikä potilailla ole niihin subjektiivista oikeutta. Meillä ehkä arvostetaan teknisten apuvälineiden ja diagnostisten menetelmien saatavuutta vastaanotolla, ja kotikäyntien katsotaan vievän aikaa.

- Tekniset apuvälineet, päivystyslääkkeet ja uusin tekniikka kulkevat nykyisin mukana lääkärilaukussa ja tietokoneella, sanoo pääkaupunkiseudulla toimivan yksityisen palveluntarjoajan Doctagonin kotilääkäri, LT Robert Bergholm.

Hän on yksi perinteistä piiri- tai kunnanlääkärin työtä muistuttavaa lääkärintyötä tekevistä kotilääkäreistä. Kotikäyntejä hän on tehnyt valmistumisestaan lähtien yli kymmenen vuotta. Takana on viitisentuhatta kotikäyntiä, ja nykyisin vuodessa käyntejä kertyy tuhatkunta. Päivässä ehtii käydä 3-6 kodissa.

- Kokenut lääkäri näkee 30 sekunnissa potilaan kotona, mitkä asiat pitää käydä läpi. Akuutti vaiva, jonka vuoksi lääkäri on kutsuttu kotiin, on usein jäävuoren huippu. Rauhallisen keskustelun ja tutkimuksen aikana taustalta voikin ilmetä masennusta, muistihäiriöitä ja muita hoitamista vaativia vaivoja, Bergholm sanoo.

Kotilääkärillä on mahdollisuus istahtaa ja kysyä tärkeät kysymykset: Miten sinulla muuten menee? Onko vielä jotain muuta?

Potilaat arvostavat sitä, että lääkärillä on aikaa, mutta Bergholmin mukaan sitä arvostaa myös lääkäri. Hän tietää, että terveysasemilla on keskityttävä vartin vastaanottoajalla tärkeimmältä tuntuvaan asiaan.

Potilaan parhaaksi

Lääkäri kutsutaan kotiin esimerkiksi silloin, kun lapsella on korvatulehdus, työikäisen selkä jämähtää tai omaiset turvaavat vanhuksen kotona asumisen turvalääkäripalvelulla. Asiakkaina on myös turisteja. Palvelutaso vastaa terveyskeskuksen vuodeosastoa.

Kotilääkäri suunnittelee käynnit huolellisesti etukäteen ja tietää, mitä käynniltä haluaa.

- Olen oppinut tässä työssä jotain siitä, mitä tarkoittaa normaali tila. Tavoitteena on potilaan normaali tila, jonka hän itse kokee hyvänä. Potilaani normaali voi olla vakava sairaus, mutta lääkärinä minun pitää huomata ja reagoida, jos se muuttuu huonompaan suuntaan, sanoo Robert Bergholm.

Asiakkaista kaksi kolmesta on iäkkäitä potilaita, joiden yleistila muuttuu esimerkiksi infektion tai pahenevan sydänperäisen sairauden takia. Lääkäri itse tai hoitaja ottaa tarvittavat kokeet diagnoosin varmistamiseksi. Potilaan ei tarvitse lähteä jonottamaan päivystykseen tai terveysasemalle tai apteekkiin, ja päivystyslääkkeiden turvin hän pärjää kotona ensimmäiset päivät.

Yrityksen kotisairaala mahdollistaa lisäksi vaativan sairauden hoidossa tarvittavan suoneen annettavan lääkityksen kotioloissa. Tehostettua tai tehohoitoa tarvitseva potilas lähetetään sairaalaan.

Kasvava asiakaskunta löytyy palvelutaloista.

- Toivoisin, että palvelutaloissa ja vanhainkodeissa kiinnitettäisiin huomiota vanhuksen pieneenkin yleistilan muutokseen. Hoitajat pystyvät mittaamaan lämmön, verenpaineen, sykkeen ja stiksaamaan virtsan. Tavallisten vaivojen ajoissa aloitettu hoito vähentää huomattavasti ambulanssirumbaa ja painetta sairaalapäivystyksessä, Bergholm muistuttaa.

Luottamus ansaittava

Bergholm haluaa useimpien kollegojensa tavoin hoitaa kokonaisuutta. Se vaatii potilas-lääkärisuhteessa luottamusta.

- Luottamus syntyy täydellisestä kunnioituksesta. Lääkäri kunnioittaa potilasta ja on ystävällinen. Ihminen on haavoittuvimmillaan sairaana ja hänellä on oma iso elämä elettävänä enkä voi lääkärinä sanoa, miten se pitää elää.

Bergholm keskustelee myös omaisten kanssa erilaisista ratkaisuista, myös siitä, jos raha on tiukassa. Hän on myös nimetty lääkäri joillekin potilaille, joiden luona kaupungin kotihoito käy päivittäin. Joskus yksityisen lääkärin rooli vastaavana lääkärinä herättää kummastusta kaupungin uusissa työntekijöissä, mutta yleensä yhteistyö sujuu hyvin.

- Lääketiede on aika yksinkertaista, mutta ihmiset ja heidän tilanteensa ovat monimutkaisia. Lääkärinä koen toivottomuutta tilanteissa, joissa ihminen ei ole saanut apua missään eikä hänellä ole varaa yksityisiin palveluihin.

Siinä eivät paljon auta lääkärilaukun modernit työkalut, kuten kipulääkkeet, antibiootit, närästys- ja pahoinvointi- ja ummetus- tai nesteenpoistolääkkeet, injektiovälineet. Sydänfilmikin voitaisiin ottaa ja osteoporoosin hoito tiputtaa kerran vuodessa suoraan suoneen.

Kuvantamistutkimuksia kotilääkärit eivät tee, vaan sitä varten potilas saa lähetteen yksityiselle lääkäriasemalle tai ohjataan omalle terveysasemalle.

Kiihkein influenssarokotuskausi alkaa nyt olla ohi, ja edessä on lomamatkailijoiden rokottaminen ja vuosikontrollien järjestäminen ennen mökkikautta. Siinä välissä kotilääkärit saavat etenkin viikonloppuisin puheluja myös päihteiden väärinkäyttäjiltä. Heille kotilääkärit saavat tarjota "ei-oota". Sitä mahdollisuutta terveyskeskuspäivystyksessä ei ole.

Kotka harkitsee lisäystä

Kotkassa sosiaali- ja terveyslautakunta pohtii parhaillaan, voitaisiinko lääkärien kotikäyntejä lisätä ja laajentaa kotikäyntien kohderyhmiä. Vastaus valtuustoaloitteeseen valmistuu keväällä.

Kotkan kaupungin kotihoidon ylilääkärinä kuusi vuotta toiminut Merja Nurmi tekee myös itse kotikäyntejä ja pitää toimintaa erittäin hyvänä asiana.

- Tapaan kotona pääasiassa kotisairaalan potilaita, jotka saavat palliatiivista hoitoa. Terveyskeskuslääkärit tekevät meillä kotikäyntejä 12 alueella. Käyntejä tehdään harkitusti tarpeen mukaan muutoinkin kuin vanhuksille, Nurmi kertoo.

Kotisairaalan potilaista suurin osa sairastaa vakavia infektioita, ja lisäksi saattohoidon piirissä on 20-30 potilasta.

Hoidon tarve harkitaan kokonaistilanteen mukaan. Potilaat ovat enimmäkseen heikkokuntoisia ja palliatiivisen hoidon piirissä olevia sekä niitä, jotka eivät voi liikkua kotoaan. Lääkäri menee potilaan kotiin myös silloin, kun tämä ei esimerkiksi dementian takia itse koe tarvitsevansa hoitoa.

Julkisella puolella kotikäynnit painottuvat ennalta harkittuihin, valmisteltuihin käynteihin. Päivystyksellisiin lääkärin kotikäynteihin ei useinkaan ole mahdollisuutta, niin tarpeellista kuin se Nurmen mielestä olisikin.

- Toivomme, että lääkärit voisivat tehdä enemmän kotikäyntejä. Lääkäri hyötyy siitä, että hän näkee kokonaisuuden ja tutustuu myös potilaan lähipiiriin. Se tukee myös hoitoon sitoutumista. Velvollisuutemme on aina miettiä tarkkaan, mikä on potilaan kannalta hyvää hoitoa.

Työskentely moniammatillisen tiimin jäsenenä on Nurmen mielestä hyvin opettavaista. Ryhmätyö- ja vuorovaikutustaidoista on hyötyä sekä kollegojen että potilaiden kanssa.

- Lääkäri ei tee tätä työtä yksin. Moniammatillisessa tiimissä opimme hyväksymään sen, että myös erilaiset arviot potilaan hoidosta voivat olla totta. Yllättävissä tilanteissa potilaan kotona meiltä vaaditaan myös joustavuutta. On hyväksyttävä myös se, että emme voi aina auttaa. Joskus on todella raskasta kohdata potilaiden vaikeita elämäntilanteita.

Tätä varten lääkärin pitää olla ammattilainen, joka hallitsee kokonaisvaltaisen hoidon tarpeet. Lääketieteellistä osaamista ja varustusta on myös kehitetty, ja lääkärit ovat osallistuneet myös kotikäynteihin liittyviin turvallisuuskoulutuksiin.

Kotikäynnin lääkärillä on mukana aina tavallisimmat lääkkeet. Työvarustukseen kuuluvalla kannettavalla tietokoneella lähetteet ja lääkemääräykset saadaan nopeasti liikkeelle. Käytössä ovat muun muassa suonensisäisen lääkityksen antovälineet, EKG-laite, kipupumppu ja imulaite.

- Mutta ennen kaikkea lääkäriltä vaaditaan ystävällistä asennetta, kun hän menee potilaan kotiin, Merja Nurmi sanoo.

Kotikäyntien tarve kasvaa

Helsingin kaupungin kotihoidossa työskentelee 30 lääkäriä, jotka tekevät pelkästään kotihoitoa.

Puolet potilaista on yli 85-vuotiaita, ja suurimmalla osalla on dementoiva sairaus liitännäisoireineen. Asiakkaina on myös muista vaikeista sairauksista kärsiviä vanhuksia ja nuorempia vaikeasti vammautuneita, päihteiden vaurioittamia tai mielenterveyspotilaita.

- Tehokas säännöllinen kotihoito edellyttää lääkärin viikoittaista läsnäoloa kotihoidon tiimeissä kotikäynneillä sekä konsultointina. Panostamme lääkärin, terveydenhoitajan ja vastuuhoitajan yhteisiin kotikäynteihin, joihin pyydetään mukaan myös omainen. Yhdessä laaditun hoito- ja kuntoutussuunnitelman mukaan lääkäri pystyy antamaan ohjeita potilaan tunteman hoitajan konsultoinnin perusteella, toteaa kotihoidon ylilääkäri Merja Iso-Aho Kaupunginsairaalasta.

Myös akuuttikäyntejä tehdään virka-aikana mahdollisuuksien mukaan. Iso-Ahon mukaan etenkin yksin asuvien ja monisairaiden vanhusten tutkimus- ja hoitomahdollisuudet kotona ovat kuitenkin rajalliset ja päivystyksessä käynti voi olla perusteltua.

- Omaiset ovat usein hämmästyneitä, miten hyvää palvelua voi saada julkiselta terveydenhuollolta, Iso-Aho sanoo.

Suomen toiseksi suurimmassa kaupungissa Espoossa ollaan parantamassa kotisairaalan kapasiteettia.

- Muutoin lääkärintyö on kannattavaa keskittää sinne, missä potilaat käyvät eli terveysasemille. Kotiin vietävää hoitoa on toki lisättävä, mutta palvelut ovat kalliita ja niitä on hankala kohdentaa. Suurin ongelma on yksinäisyys, eikä sitä hoideta pelkästään lääkäripalveluja kehittämällä, sanoo vanhuspalvelujen johtaja Jukka Louhija, joka on yksi harvoista akuuttigeriatrian erikoislääkäreistä Suomessa.