– Kokenut lääkäri näkee potilaan kotona 30 sekunnissa, mitkä asiat pitää käydä läpi, tiivistää LT Robert Bergholm helsinkiläisen Laura Herberzin luona. Myös kunnissa pohditaan kotiin vietävän hoidon laajentamista.

Julkisen terveydenhuollon lääkärit tekevät Suomessa harkinnanvaraisia kotikäyntejä, eikä potilailla ole niihin subjektiivista oikeutta. Meillä ehkä arvostetaan teknisten apuvälineiden ja diagnostisten menetelmien saatavuutta vastaanotolla, ja kotikäyntien katsotaan vievän aikaa.

– Tekniset apuvälineet, päivystyslääkkeet ja uusin tekniikka kulkevat nykyisin mukana lääkärilaukussa ja tietokoneella, sanoo pääkaupunkiseudulla toimivan yksityisen palveluntarjoajan Doctagonin kotilääkäri, LT Robert Bergholm.

Hän on yksi perinteistä piiri- tai kunnanlääkärin työtä muistuttavaa lääkärintyötä tekevistä kotilääkäreistä. Kotikäyntejä hän on tehnyt valmistumisestaan lähtien yli kymmenen vuotta. Takana on viitisentuhatta kotikäyntiä, ja nykyisin vuodessa käyntejä kertyy tuhatkunta. Päivässä ehtii käydä 3–6 kodissa.

– Kokenut lääkäri näkee 30 sekunnissa potilaan kotona, mitkä asiat pitää käydä läpi. Akuutti vaiva, jonka vuoksi lääkäri on kutsuttu kotiin, on usein jäävuoren huippu. Rauhallisen keskustelun ja tutkimuksen aikana taustalta voikin ilmetä masennusta, muistihäiriötä ja muita hoitamista vaativia vaivoja, Bergholm sanoo.

Kotilääkärillä on mahdollisuus istahtaa ja kysyä tärkeät kysymykset: Miten sinulla muuten menee? Onko vielä jotain muuta?

Potilaat arvostavat sitä, että lääkärillä on aikaa, mutta Bergholmin mukaan sitä arvostaa myös lääkäri. Hän tietää, että terveysasemilla on keskityttävä vartin vastaanottoajalla tärkeimmältä tuntuvaan asiaan.

Potilaan parhaaksi

Lääkäri kutsutaan kotiin esimerkiksi silloin, kun lapsella on korvatulehdus, työikäisen selkä jämähtää tai omaiset turvaavat vanhuksen kotona asumisen turvalääkäripalvelulla. Asiakkaina on myös turisteja. Palvelutaso vastaa terveyskeskuksen vuodeosastoa.

Kotilääkäri suunnittelee käynnit huolellisesti etukäteen ja tietää, mitä käynniltä haluaa.

– Olen oppinut tässä työssä jotain siitä, mitä tarkoittaa normaali tila. Tavoitteena on potilaan normaali tila, jonka hän itse kokee hyvänä. Potilaani normaali voi olla vakava sairaus, mutta lääkärinä minun pitää huomata ja reagoida, jos se muuttuu huonompaan suuntaan, sanoo Robert Bergholm.

Asiakkaista kaksi kolmesta on iäkkäitä potilaita, joiden yleistila muuttuu esimerkiksi infektion tai pahenevan sydänperäisen sairauden takia. Lääkäri itse tai hoitaja ottaa tarvittavat kokeet diagnoosin varmistamiseksi. Potilaan ei tarvitse lähteä jonottamaan päivystykseen tai terveysasemalle tai apteekkiin, ja päivystyslääkkeiden turvin hän pärjää kotona ensimmäiset päivät.

Yrityksen kotisairaala mahdollistaa lisäksi vaativan sairauden hoidossa tarvittavan suoneen annettavan lääkityksen kotioloissa. Tehostettua tai tehohoitoa tarvitseva potilas lähetetään sairaalaan.

Kasvava asiakaskunta löytyy palvelutaloista.

– Toivoisin, että palvelutaloissa ja vanhainkodeissa kiinnitettäisiin huomiota vanhuksen pieneenkin yleistilan muutokseen. Hoitajat pystyvät mittaamaan lämmön, verenpaineen, sykkeen ja stiksaamaan virtsan. Tavallisten vaivojen ajoissa aloitettu hoito vähentää huomattavasti ambulanssirumbaa ja painetta sairaalapäivystyksessä, Bergholm muistuttaa.

Kotka harkitsee lisäystä

Kotkassa sosiaali- ja terveyslautakunta pohtii parhaillaan, voitaisiinko lääkärien kotikäyntejä lisätä ja laajentaa kotikäyntien kohderyhmiä. Vastaus valtuustoaloitteeseen valmistuu keväällä.

Kotkan kaupungin kotihoidon ylilääkärinä kuusi vuotta toiminut Merja Nurmi tekee myös itse kotikäyntejä ja pitää toimintaa erittäin hyvänä asiana.

– Tapaan kotona pääasiassa kotisairaalan potilaita, jotka saavat palliatiivista hoitoa. Terveyskeskuslääkärit tekevät meillä kotikäyntejä 12 alueella. Käyntejä tehdään harkitusti tarpeen mukaan muutoinkin kuin vanhuksille, Nurmi kertoo.

Kotisairaalan potilaista suurin osa sairastaa vakavia infektioita, ja lisäksi saattohoidon piirissä on 20–30 potilasta.

Hoidon tarve harkitaan kokonaistilanteen mukaan. Potilaat ovat enimmäkseen heikkokuntoisia ja palliatiivisen hoidon piirissä olevia sekä niitä, jotka eivät voi liikkua kotoaan. Lääkäri menee potilaan kotiin myös silloin, kun tämä ei esimerkiksi dementian takia itse koe tarvitsevansa hoitoa.

Julkisella puolella kotikäynnit painottuvat ennalta harkittuihin, valmisteltuihin käynteihin. Päivystyksellisiin lääkärin kotikäynteihin ei useinkaan ole mahdollisuutta, niin tarpeellista kuin se Nurmen mielestä olisikin.

– Toivomme, että lääkärit voisivat tehdä enemmän kotikäyntejä. Lääkäri hyötyy siitä, että hän näkee kokonaisuuden ja tutustuu myös potilaan lähipiiriin. Se tukee myös hoitoon sitoutumista. Velvollisuutemme on aina miettiä tarkkaan, mikä on potilaan kannalta hyvää hoitoa. Työskentely moniammatillisen tiimin jäsenenä on Nurmen mielestä hyvin opettavaista. Ryhmätyö- ja vuorovaikutustaidoista on hyötyä sekä kollegojen että potilaiden kanssa.

Vuokko Maria Nummi
kuva: Kimmo Brandt

Lue koko juttu perjantaina 2.3. ilmestyvästä Lääkärilehdestä.