Lääkäreitä palkataan määräajaksi perusteetta
Määräaikaiset virkasuhteet hankaloittavat tulevaisuuden suunnittelua. Pätkityt virkasuhteet voivat kestää pahimmillaan vain viikon.
NLY:n edunvalvontavaliokunnan puheenjohtaja, radiologiaan erikoistuva lääkäri Sonja Aukee on saanut kollegoilta paljon ikäviä viestejä määräaikaisista virkasuhteista.
Erikoistuvalla saattaa esimerkiksi olla pari viikkoa tai kuukautta kestäviä määräyskirjoja. Aukeen mukaan ongelmat näyttävät keskittyvän yliopistosairaaloihin ja erityisesti pääkaupunkiseudulle.
Tilanteet ovat hankalia senkin vuoksi, että erikoistuminen sattuu yleensä samoihin aikoihin perheen perustamisen kanssa. Kun lääkäri jää vanhempainvapaalle, hänelle sanotaankin, ettei määräyskirja jatku vapaan yli. Ongelmia määräaikaisissa virkasuhteissa on usein esiintynyt myös tutkimusvapaiden aikana.
Aukeen mielestä on ikävää, että nuoria lääkäreitä kohdellaan huonosti ja epäkollegiaalisesti. Tämä heikentää työnantajan mainetta ja vähentää sen houkuttelevuutta.
– Epävarmuus vaikuttaa työntekoon, jos lääkäri ei tiedä, saako hän olla töissä ja kuinka pitkään. Nämä ovat kovin synkkiä tarinoita, eivätkä sovi nykypäivään.
Entistä vastuullisempaa hallintoa
Aukee mainitsee, että erikoistuville ja erikoislääkäreille on toki myös hyviä työpaikkoja. Hän työskentelee Jyväskylässä sairaala Novassa, jossa virkasuhteet ovat yleensä järjestyneet hyvin.
– Novassa ollaan iloisia, jos työntekijöille tulee perheenlisäystä. Näin ei ajatella kaikissa työpaikoissa. Jokainen ikävä tapaus on liikaa.
Koko erikoistumisajalle pitää Aukeen mukaan tehdä yhtenäinen virkamääräys. Jos lääkäri jää tutkimus- tai vanhempainvapaalle erikoistumisen aikana, virkamääräystä täytyy jatkaa.
Hän toivoo nykyistä vastuullisempaa ja perheystävällisempää hallintoa tulevaisuudessa. Hän myös haluaisi, että työnantajilla olisi pitkäjänteistä näkemystä siitä, miten työntekijöitä kohdellaan ja mikä tuottaa parasta tulosta.
Ei satunnaisia pätkiä
Lähtökohtaisesti palvelussuhteet ovat toistaiseksi voimassa olevia. Tästä voidaan poiketa vain laissa tai asetuksessa erikseen mainituilla perusteilla.
Lääkäriliiton lakimies Heli Hartman-Mattila kertoo, että määräyskirja pitää kirjoittaa koko ajaksi, jos lääkäri erikoistuu vaikkapa kolmen vuoden ajan yliopistosairaalassa. Monet työnantajat toimivatkin niin, mutta eivät kaikki.
Kuntatyönantajan juuri uusima, esimiehille tarkoitettu opas sanoo, että erikoistumiskoulutuksessa olevat lääkärit voidaan ottaa työn luonteen perusteella määräaikaiseen koulutusvirkasuhteeseen erikoistumisen ajaksi. Hartman-Mattilan mukaan viimeistään nyt onkin syytä tarkastella käytäntöjä työpaikoilla.
– Oppaassa puhutaan nimenomaan koulutusvirkasuhteesta, ei vain satunnaisesti pätkityistä virkasuhteista erikoistumisen ajaksi.
Määräaikaisuudet luovat epävarmuutta
Jos määräyskirja kirjoitetaan lyhyille jaksoille, työntekijä joutuu elämään jatkuvassa epävarmuudessa.
– Lyhyiden määräaikaisuuksien vuoksi työntekijät ovat herkemmin varpaillaan eivätkä uskalla puolustaa omia laillisia oikeuksiaan tai puuttua työpaikan epäkohtiin, Hartman-Mattila kertoo.
Liiton tietoon on myös tullut, että määräaikaisuuksia toisinaan käytetään ikään kuin koeajan korvikkeena tai pidennettyinä koeaikoina. Tällöin työnantaja haluaa katsoa, alkavatko työt sujua.
Ongelmat kärjistyvät usein perhevapaissa
Lääkäriliiton juristeille tulee säännöllisesti käsiteltäviksi perhevapaisiin liittyvien määräaikaisuuksien pulmia. Lääkärille on esimerkiksi kerrottu, että määräaikainen virkasuhde loppuukin juuri perhevapaan aikana.
– Henkilölle olisi tarjottu virkasuhteen jatkoa, jos hän ei olisi jäänyt perhevapaalle.
Palvelussuhteen voimassaolo perhevapaan aikana on tärkeää ennen kaikkea palkallisten perhevapaajaksojen vuoksi. Lisäksi muun muassa vuosilomat kertyvät tältä ajalta. Sen sijaan hoitovapaalla vuosilomaa ei kerry.
Työnantajien ajatusmalliin muutos
Kaikki määräaikaisuudet eivät ole laittomia. Laillinen peruste määräaikaiselle virkasuhteelle syntyy esimerkiksi silloin, kun lääkäri sijaistaa toista perhevapaalla olevaa lääkäriä. Määräaikainen virkasuhde voi jatkua muun muassa niin, että lääkärille tulee toisten kollegojen perhevapaiden sijaistuksia.
Hartman-Mattila tähdentää, että jatkuva sijaistustarve kuitenkin kielii siitä, että työvoiman tarve on pysyvä.
– Virkoja on yksinkertaisesti liian vähän.
Toisinaan ei edes tiedetä, kuka viranhaltija on poissa, kun lääkäri on palkattu sijaiseksi määräaikaiseen virkasuhteeseen.
Hartman-Mattilan tiedossa on lukuisia tilanteita, joissa lääkäri on työskennellyt vuosien ajan lyhyissä määräaikaisuuksissa. Näitä pulmia esiintyy myös erikoislääkäreillä, joten kyse ei ole ainoastaan erikoistuvien lääkärien ongelmasta.
Hän peräänkuuluttaakin muutosta työnantajien ajatusmalliin. Lähtökohtana tuntuu hänestä olevan, että lääkäri palkataan liian vähäisin perustein määräaikaiseksi, vaikka pitäisi olla päinvastoin. Jos työntekijä otetaan määräaikaiseksi, sille täytyy olla laillinen peruste.
– Jos määräaikaisen virkasuhteen ehdot mietityttävät, kannattaa ottaa yhteyttä luottamusmieheen ja liiton juristeihin.
Koulutusvirkoihin ensisijaisesti koko erikoistumisen ajaksi
Varsinaisia koulutusvirkoja ei ole riittävästi kaikille halukkaille. Husissa lääkäreillä noin 850 ja hammaslääkäreillä noin 20 vakanssia, kertoo Husin palvelussuhdejohtaja Kati Virtanen.
Hän sanoo, että koulutusvirkoihin otetaan ensisijaisesti koko erikoistumiskoulutuksen ajaksi.
Pitkissä koulutusviroissa erikoistuvat ovat poissa esimerkiksi vuosilomien, perhe- ja virkavapaiden sekä kirjoitustöiden tekemisen vuoksi. Tällöin joku toinen otetaan tehtävään lyhyemmäksi määräajaksi.
Pyrkimys pitkiin määräaikaisuuksiin
Virtanen sanoo, että tilastojen perusteella erikoistuvien määräaikaisuudet ovat pidentyneet.
Erikoistuvien lääkäreiden määräaikaisuuksien kesto oli Husissa keskimäärin 74 päivää vuonna 2019. Viime vuonna ne puolestaan kestivät noin 79 päivää. Tämän vuoden aikana niiden kesto on ollut osapuilleen 104 päivää.
– Näissä luvuissa ovat myös varsinaisissa määräaikaisissa koulutusviroissa olevat, jolloin määräaikaisuudet ovat pitkiä.
Lukuihin vaikuttaa se, että palvelujakso on saattanut alkaa jo ennen vuoden vaihtumista. Keskiarvot ovat suuntaa antavia.
Määräaikaisuudet pyritään Virtasen mukaan rakentamaan mahdollisimman pitkiksi. Kun lääkäri otetaan lyhyeen määräaikaisuuteen, sille yritetään suunnitella jatkuvuutta.
– On kuitenkin pakko myöntää, että pahimmillaan saattaa olla vain viikon mittaisia määräaikaisuuksia.
Perhevapaalla ei vaikutusta määräaikaisuuden pituuteen
Virtanen vakuuttaa, etteivät perhevapaat vaikuta määräaikaisuuksien kestoon.
– Tämä on selvää. Jos tulee epäilyksiä, että ne vaikuttavat määräaikaisuuteen tällä tavoin, minuun pitää ottaa yhteyttä.
Husissa tarkastellaan joka vuosi henkilöstöjärjestöjen edustajien kanssa määräaikaisuuksia. Loppuvuodesta tilannetta katsotaan jälleen.
› Lue myös Heli Hartman-Mattilan blogi Määräaikaisuuksien myytit on aika murtaa osoitteessa www.laakariliitto.fi.
