Lehti 1-2: Ajankohtaista 1-2/2009 vsk 64 s. 14 - 16

Kuudes tiedekunta?

Tartosta valmistuu karaistuneita, sopeutumiskykyisiä ja kielitaitoisia lääkäreitä. Vuoden alussa opintojen ääreen Tarton yliopistoon palaa sata suomalaista lääketieteen opiskelijaa.

Sami Lotila 9.1.2009

- Tartossa eläessä ja opiskellessa tuntuu, että Suomessa ollaan pumpulissa. Viro on kova elämänkoulu, summaa Tarton neljännen vuoden lääkäriopiskelija

Iiro Karhiaho

Helsingistä.

- Jos Virossa pärjää, pärjää missä vain. Kulttuuri on niin erilainen. Ponnistelut alkavat jo asuntoa etsiessä, sillä kaikissa ei ole suihkua tai muita mukavuuksia.

Toisin kuin moni muu Tarton suomalainen, Karhiaho ei pyrkinyt opiskelemaan Suomessa.

- Tulin Tarttoon suoraan. Enää ei tännekään pääse kuka hyvänsä. Vaatimustasoa on nostettu, minkä vuoksi keskeyttäneitä on nykyään vähemmän.

Karhiahon mukaan suomalaisopiskelijat menestyvät Tartossa hyvin ja yliopiston henkilökunta pitää heitä arvossa. Suomalaiset ovat vieneet Viroon mukanaan suomalaisen opiskelukulttuurin.

- Virossa yliopistoon mennään suoraan lukion penkiltä. Opettajat ovat autoritaarisia, minkä vuoksi keskustelua ja kyseenalaistamista ei pääse syntymään, kuvailee viidennen vuosikurssin opiskelija

Maria Olli

Tarton erikoisuuksia on lunttaaminen, mitä paikalliset opiskelijat harrastavat yhä paikoin. Kilpailu maksuttomista opiskelupaikoista on niin kova, ettei epärehellisiäkään keinoja aina kaihdeta. Suomalaiset tunnetaan Tartossa rehellisyydestään.

Osoitus Tarton suomalaisten aktiivisuudesta on lääkäriopiskelijoiden oma yhdistys TaSLO, joka on rekisteröity Suomessa. Maria Olli, lähtöisin Jyväskylästä, on sen puheenjohtaja.

Kaikki palaavat takaisin Suomeen

Jyväskylästä Tarttoon viisi vuotta sitten saapunut

Heidi Kanala

koki kulttuurisokin. Hänellä oli vertailukohtaa opiskeluun Suomessa, sillä hän oli lukenut Kuopiossa biokemiaa kaksi vuotta.

- Ensimmäisten kuukausien aikana olin palaamassa Suomeen monta kertaa, mutta äiti tuli aina hätäpuhelun jälkeen Tarttoon henkiseksi tueksi. Tuolloin ei Tartossa ollut vapaa-ajanvietto- ja ostosmahdollisuuksia, toisin kuin nyt.

Kanala, kuten muutkin suomalaiset, opiskeli ensin kaksi vuotta englanninkielisessä ryhmässä, josta hänet siirrettiin vironkieliseen ryhmään.

- Kielitaitoni oli siinä vaiheessa riittävän hyvä. En silti usko, että ulkomaalainen voi koskaan oppia täydellisesti viroa. Osaan oman alani sanaston hyvin, mutta en esimerkiksi talouteen liittyvää erikoissanastoa.

Maria Ollikin on sitä mieltä, ettei vierasta kieltä voi ikinä hallita täysin. Viro ei ole suomalaiselle niin helppoa kuin moni Suomessa tuntuu luulevan.

- Vaikka lääketieteen sanaston oppii kuinka hyvin, on mahdollista, että potilaan kanssa viroksi jutellessa jää pikku nyansseja huomaamatta.

Viron väestöstä kolmasosa on venäjänkielisiä, mutta venäjän opiskelu on Tartossa vapaaehtoista. Suomalaiset eivät pidä venäjän oppimista tarpeellisena, sillä opintojen jälkeen he palaavat kaikki Suomeen.

- Suomeen ei palata vain parempien palkkojen vuoksi. Virossa on mielenkiintoista ja viihdymme, mutta tämä maa on jo nähty. Nyt haluan uusia kokemuksia jossain muualla, ehkä Suomessa, paaluttaa Olli.

Kanalan mukaan monikulttuurisuutta kohtaa Virossa vähemmän kuin Suomessa. Maahanmuuttokohteena Viro ei vielä houkuta ja etnisiä vähemmistöjä on Neuvostoliiton jäljiltä vähän.

Elämää, vai seuraavaa tenttiä varten?

Opetusmetodit vaikuttavat Tartossa varsin rajuilta. Ulkoa oppimista on paljon, poissaoloja ei sallita ja palautetta opettajat antavat ronskisti.

Opettajien käsittelyssä saa kiukkunsa ja ylpeytensä niellä monta kertaa, eikä opiskelijan tirahtaminen itkuunkaan ole harvinaista.

- Opiskelu on koulumaista. Kurssi saattaa kestää viisi viikkoa ja sen aikana saa olla pois vain kerran, jos sitäkään. Saman lopputentin saa tehdä kolme kertaa. Kolmannen kerran voi yrittää heti tai vaihtoehtoisesti odottaa vuoden ja tehdä tentin sitten. Jos kolmannellakaan kerralla ei tärppää, tulee erotetuksi, valottaa Kanala.

- Tentit ovat usein suullisia ja niissä voi saada haukut naamalleen. Opettaja voi todeta, että ei sinusta taida olla lääkäriksi. Toisaalta höykyttäminen karaisee ja nostaa sietokykyä, miettii kolmannen vuoden opiskelija Lotta Immeli Helsingistä.

Iiro Karhiahon mukaan Virosta puuttuu hyvin toimiva seniorikulttuuri ja lääkäreiden välinen kollegiaalisuus. Opetuskulttuuri muuttuu hiljalleen inhimillisempään suuntaan, kun virolaisopettajat saavat kokemusta käytännöistä ulkomailla ja virolainen yhteiskunta avautuu.

- Eron opetukseen Suomessa voi kiteyttää niin, että Suomessa opiskellaan elämää ja ammattia varten, mutta Virossa seuraavaan tenttiin.

- Pahimmillaan simputtaminen synnyttää kostonkierteen, jossa nöyryytetyksi tullut lääkäri purkaa kiukkunsa omiin alaisiinsa.

Siinä mielessä opiskelijoiden mitätöinti on tasapuolista, että siitä saavat osansa niin virolaiset kuin suomalaisetkin.

Karhiahon mukaan virolaisiin opiskelutovereihin oli Tartossa alussa yllättävän vaikea tutustua, mutta yhteisen opiskelun, kielen ja illanviettojen ansiosta välit ovat sittemmin lämmenneet.

Kandi pääsee päivystämään vain Suomessa

Kulttuurieroista huolimatta Tartossa koulutetaan osaavia lääkäreitä, minkä pani merkille Mediverkkokin avaamalla Tarttoon oman rekrytointitoimistonsa.

Tarton suomalaiset ovat Suomen terveyskeskuksissa haluttuja päivystäjiä, eikä kesätyöpaikan löytämisessä ole ongelmia. Kaikki Tartosta valmistuneet ovat työllistyneet Suomessa. Heidi Kanala kertoo olleensa viime kesän Malmin ja Herttoniemen sairaaloissa Helsingissä.

- Keikkoja on tarjolla, mutta yritän sinnitellä lainalla ja keskittyä opintoihin. Tartosta on pitkä matka Helsinkiin päivystämään: yksi suunta vie vähintään kuusi tuntia. Tartossa on niin hyvä olla, ettei reissaaminen nyt maistu.

Virossa ei opintovaiheessa saa tehdä lääkärintöitä, eikä hoitajantyö monia kiinnosta. Pakolliset harjoittelujaksotkin tehdään ilman palkkaa, orjatyönä, kuten Karhiaho asian tiivistää. Erikoistumisvaiheessakin moni toimii käytännössä osaston sihteerinä.

- Ajoittaisista vastoinkäymisistä huolimatta viihtyvät suomalaiset Tartossa erinomaisesti, vakuuttaa Olli.

Lue myös

Miten pääsee, mitä maksaa?

Tartossa opiskelee lääkäriksi tällä hetkellä 100 suomalaista. Opinnot kestävät kuusi vuotta. Viimeinen puoli vuotta on harjoittelua, jonka voi suorittaa Suomessakin. Kuuden vuoden jälkeen Virossa siirrytään suoraan erikoistumisvaiheeseen eli residentuuriin, ilman eurolääkärivaihetta.

Viron kieltä osaava suomalainen voi hakea Tartossa maksutonta opiskelupaikkaa. Maksullinen paikka maksaa noin 4 200 euroa vuodessa.

Ulkomaiset opiskelijat aloittavat yleensä englanninkielisessä ryhmässä, jossa paikka maksaa 6 700 euroa. Lukuvuonna 2009-2010 hinta on 7 400 euroa. Kahden vuoden jälkeen siirrytään vironkieliseen ryhmään.

Sisään päästäkseen on suoritettava biologian SAT-testi, esimerkiksi Helsingin kauppakorkeakoulussa.

Suomalaisopiskelija saa Tartossa suomalaista opintotukea, jonka enimmäismäärä on 298 euroa kuukaudessa. Asumislisä on 210 euroa. Suomen valtio takaa opintolainaa 440 euroa kuukaudessa.

Kaksion vuokra sivukuluineen on Tartossa 300-500 euroa kuukaudessa, kunnollinen asuntolapaikka maksaa vajaat 200 euroa. Lounas Tartossa maksaa kolmisen euroa, olut halvimmillaan euron, bussilippu Tallinnaan 6-9 euroa.

Ansaintamahdollisuudet Virossa ovat vähäiset, sillä lääkärintyötä saa harjoittaa vasta valmis lääkäri. Kandit eivät saa päivystää.

Keskeyttäneiden suomalaisopiskelijoiden määrä on tippunut sisäänpääsyvaatimusten noustessa. Keskeyttäneitä on silti yhä enemmän kuin Suomessa.