Kuntoutukset jakautuvat epätasaisesti
Naiset käyvät Kelan kuntoutuksissa – määräaikaiset työntekijät eivät, selviää Heikki Suoyrjön väitöskirjasta.
http://www.laakarilehti.fi/pics/Pixmac000048530769.jpg
Väitöstutkimuksessa selvitettiin ketkä käyvät kuntoutuksessa. Lisäksi tutkittiin selkä- ja niskakipukuntoutuksen, Aslak-kuntoutuksen ja fibromyalgiakuntoutuksen vaikutuksia poissaoloihin sekä työkyvyttömyyseläkkeen riskiin.
Tutkimuksen mukaan selkäkipukursseille osallistumisesta oli hyötyä osalle osallistujista. Kuntoutujien yli 21 päivää kestävät sairauspoissaolot vähenivät kolmen vuoden ajaksi kuntoutuksen jälkeen. Tämän jälkeen sairauspoissaoloja kertyi saman verran kuin ennen kuntoutusta.
Niskakipukursseihin osallistumisesta ei seurannut samanlaista positiivista vaikutusta sairauspoissaoloihin. Kipulääkkeiden reseptiostot vähenivät jonkin verran sekä niska- että selkäkipukuntoutujien ryhmässä.
ASLAK-kuntoutus poikkeaa muista Kelan järjestämistä kuntoutusmuodoista, sillä siinä pyritään estämään tuleva työkyvyn ennenaikainen heikkeneminen eli kuntoutukseen osallistuvien terveydentilan pitäisi olla vielä kohtuullisen hyvä.
Väitöstutkimuksen mukaan ASLAK-kuntoutukseen osallistuneiden sairauspoissaolopäivät ja hyvin pitkät sairauspoissaolot vähenivät kuntoutusvuotena ja kolmena seuraavana vuotena samalle tasolle kuin samoista työpaikoista verrokeiksi valituilla työntekijöillä. Työpäiviksi laskettuna säästö oli kuitenkin vain 7,7 päivää/kuntoutuja. Työkyvyttömyyseläkkeen riski pieneni, mutta vain neljäksi vuodeksi kuntoutuksen jälkeen.
Suoyrjön tutkimus toteutettiin laajana 67 106 henkilön seurantatutkimuksena kunnallisilla työpaikoilla. Tutkimus oli osa Työterveyslaitoksen Kunta 10 –tutkimusta. Siinä voitiin verrata Kelan järjestämään kuntoutukseen vuosina 1994–2002 osallistuneiden 7 440 henkilön terveyttä ja työkykyä samoilta työpaikoilta valittuihin verrokkeihin jopa 10 vuoden ajan.
LL Heikki Suoyrjön kansanterveystieteen väitöskirja tarkastetaan Turun yliopistossa 17.12.2010.
Kuva: Anja Greiner Adam/Pixmac
