Kotisairaalatoiminta laajenee nopeasti
Kotisairaaloita perustetaan tiuhaan tahtiin eri puolilla maata. Oulussa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Oulun Diakonissalaitos kirjoittivat kuukausi sitten sopimuksen kotisairaalapalveluista, Tampereella Hatanpään sairaalan kotisairaala aloitti viime lokakuussa ja TAYS:n lasten kotisairaala vastikään maaliskuussa. Espoo laajentaa kotisairaalatoimintaa ensi syksynä. Kotisairaaloita on myös esimerkiksi Kokkolassa, Porissa, Turussa, Rovaniemellä, Vaasassa ja Kotkassa.
Yksi kotisairaalatoiminnan uranuurtajista on Koillinen kotisairaala Helsingin koillisen terveyskeskuksen alueella. Omat kotisairaalansa on myös Helsingin eteläisen ja läntisen terveyskeskuksen alueella.
Koillinen kotisairaala perustettiin terveyskeskussairaalan akuuttitoimintojen alaisuuteen jo lähes viisi vuotta sitten. Sen toiminta-alueella asuu yli 80 000 helsinkiläistä.
Ylilääkäri Kristina Backlund määrittelee kotisairaalan sairaalamaailman osaamisen, tekniikan ja organisaation viemiseksi kotioloihin.
Koillisen kotisairaalan toimintamalli saatiin Ruotsista, missä Backlund tutustui vastaavaan toimintaan. Backlund vaikuttui näkemästään: potilas asuu kotona perheensä keskellä, mutta hänelle voidaan tehdä siellä askitespunktioita, antaa iv-hoitoja tai ottaa EKG. Nyt kaikkea tätä tehdään myös Koillisessa kotisairaalassa.
- Tarve kehittää kotisairaala lähti siitä, että meillä oli mielestäni liian iso kuilu sairaalamaailman erikoisosaamisen, tekniikan ja koko organisaation sekä hyvin niukasti resurssoidun avohoidon välillä. Oli tarve viedä osaamista kotiin, koska potilaat haluavat olla siellä, Backlund kertoo.
Rajanveto perinteiseen kotisairaanhoitoon on hänen mukaansa liukuvaa, mutta Koillinen kotisairaala tarjoaa esimerkiksi erikoislääkärin osaamista ja ympärivuorokautista sairaanhoitajapalvelua, mitkä eivät kuulu tavanomaiseen kotisairaanhoitoon. Koillisen kotisairaalan lääkäri on sisätautilääkäri, mutta Backlundin oman geriatritaustan vuoksi Koillinen kotisairaala on myös vahvasti painottunut geriatriaan.
Kotisairaalan suuria potilasryhmiä ovat esimerkiksi syöpä- ja infektiopotilaat, geriatrisen arvioinnin asiakaskunta sekä kuntoutettavat hemiplegia- tai murtumapotilaat.
- Keskeisintä on, että potilas saa elää kotonaan. Esimerkiksi syöpäpotilaat on perinteisesti viety sairaalaan, kun elämä alkaa loppua. Kotisairaalassa he saavat elää kotona loppuun asti ja kuolla kotona, mistä sekä potilaat että omaiset ovat olleet hyvin kiitollisia, Backlund sanoo.
Sairaansijoja on 20, henkilökuntaa yksi lääkäri ja yhteensä 17 hoitajaa. Kotisairaalassa on myös mahdollisuus fysioterapiaan.
Backlund pitää tärkeänä, että kotisairaala toimii yölläkin.
- Järjestelmä, joka ei kata yötä, jää auttamatta ontuvaksi. Asiakkaalle on turvattava yhteydenottomahdollisuus. Jos tällainen turva puuttuu, käy helposti niin, etteivät potilaat uskallakaan jäädä yöksi kotiin, ja kotisairaalan päämäärä jää saavuttamatta, Backlund toteaa.
Hatanpään kotisairaala aloitti viime syksynä
Tampereen kaupunki aloitti Hatanpään sairaalan kotisairaalatoiminnan viime syksynä.
Kotisairaalan lääkärin, erikoislääkäri Pentti Heinämäen mukaan perustamispäätökseen vaikutti laitospaikkojen puute ja tieto, että potilaat pitävät kotisairaalaa hyvänä vaihtoehtona.
- Kotisairaala on meillä erikoissairaanhoitoa. Olemme sisätautiklinikan alaisuudessa, hän kertoo.
Kotisairaalan avulla voidaan lyhentää aikaa, jonka potilaat viettävät sairaalassa. Niinpä yli puolet potilaista tuleekin Hatanpään sairaalan vuodeosastoilta, noin neljännes TAYS:sta ja vajaa viidennes terveyskeskuksen avohoidosta.
- Tavallisesti potilaan tila on stabiloitu laitoshoidossa ja kotisairaala astuu kuvaan vasta sen jälkeen, Heinämäki selittää.
Hoitojaksot ovat olleet 3-35 vuorokauden mittaisia, keskimäärin kuitenkin yhdeksän vuorokautta. Kerralla hoidossa voi olla enintään 20 potilasta.
Ympäri vuorokauden toimivan kotisairaalan tyypillisiä potilaita ovat infektiopotilaat, jotka saavat antibiootteja suoneen useita kertoja vuorokaudessa.
Kirurgisilta osastoilta lähetetään kotisairaalaan potilaita, joilta hoidetaan vaikeita kirurgisia haavoja. Lisäksi kotisairaalassa opastetaan suoliavannepotilaita itsenäiseen selviytymiseen. Potilaskuntaan kuuluu myös esimerkiksi insuliinihoitoa aloittavia diabeetikkoja, kuntoutettavia aivohalvauspotilaita, osastolta jatkohoitoon tulevia sydänpotilaita, syöpäpotilaita ja verenohennushoidossa olevia potilaita, joiden ns. napapiikit voidaan hoitaa kotisairaalassa.
Lähes puolet kotisairaalan potilaista on työikäisiä. Lapsia hoidettavaksi ei oteta, koska TAYS:lla on oma lasten kotisairaalansa ja koska Hatanpään sairaalassa ei ole lastenosastoja.
Hatanpään kotisairaalan henkilökuntaan kuuluu erikoislääkäri, yhdeksän sairaanhoitajaa, viisi lähi- tai apuhoitajaa, osastonhoitaja, osastosihteeri ja puolipäiväinen fysioterapeutti.
Potilas maksaa hoitajan käynnistä 35 markkaa, lääkärin käynnistä 60 markkaa. Vuorokausimaksun katto on 70 markkaa.
Kaupunki kustantaa potilaan erikoislääkityksen, kuten antibiootit, mutta potilas maksaa itse jokapäiväiseen käyttöönsä tulevat reseptilääkkeet.
Tampereella ei ole vielä laskettu, tuottaako kotisairaala kaupungille säästöä. Heinämäen arvion mukaan toiminta tulee ehkä hiukan halvemmaksi kuin laitoshoito.
