Korvattavuuspäätökset kummastuttavat - näin HILA vastaa
Laki määrittää Lääkkeiden hintalautakunnan HILAn toimintaa.
Lääkkeen korvattavuus ohjaa lääkkeen määräämistä. Toisinaan korvattavuuspäätökset tai niiden puute ihmetyttävät lääkäreitä.
HUS:ssa työskentelevä lastentautien erikoislääkäri, lastenendokrinologi Anna-Kaisa Tuomaala on ihmetellyt esimerkiksi sitä, miksi nimellä Procren kaupan olevalla leuproreliinilla on vain peruskorvattavuus, vaikka se on Tuomaalan mielestä täysin välttämätön pienille lapsille, jotka tarvitsevat hoitoa ennenaikaiseen murrosikään.
Tähän on kuitenkin selkeä syy. Lainsäädännössä on Lääkkeiden hintalautakunnan johtajan Lauri Pelkosen mukaan lueteltu sairaudet, joiden hoitoon tarkoitetut lääkkeet voivat saada ylemmän tai alemman erityiskorvattavuuden. Ennenaikaista murrosikää ei ole mainittu kyseisessä valtioneuvoston asetuksessa.
Tuomaala on myös ihmetellyt, miksi 2017 markkinoille tullut nopeavaikutteinen aspartinsuliini Fiasp sai saman tien erityiskorvattavuuden sekä aikuisille että lapsille, mutta degludekinsuliini Tresiba ensin vain 18 vuotta täyttäneille.
Lauri Pelkosen mukaan päätös perustuu siihen, että vaikuttavalle aineelle aspartinsuliinille (myynnissä vuodesta 1999 Novorapid-nimellä) on aikanaan hyväksytty erityiskorvattavuus käyttöaiheen mukaisesti. Korvattavuutta ei ollut syytä rajoittaa. Päätökseen ei vaikuttanut se, että Euroopan lääkeviraston ihmislääkekomitea suositti myyntilupaa Fiasp-valmisteelle 1–18-vuotiaiden käyttöön vasta kesäkuussa 2019.
Tresiban vaikuttava aine oli uusi, minkä vuoksi sille vahvistettiin aluksi rajoitettu korvattavuus kesäkuusta 2015, vaikka sillä oli jo indikaatio 1–18-vuotiaille diabeetikoille. Lapsille erityiskorvattavuus tuli syksyllä 2018.
Lue lisää lääkekorvausjärjestelmästä jutusta Kaksi kanavaa, monta ongelmaa, joka julkaistiin Lääkärilehdessä 48/2019.
