Koronan torjunnan yllä häilyy tuntu sekavuudesta
Hallituksen uudelta koronastrategialta odotetaan paljon.
Testataanko enää kahdesti rokotettuja flunssaoireisia? Joissakin sairaanhoitopiireissä ei enää aina testata, mutta ainakin Lapissa, Vaasassa sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä testataan.
Entä asetetaanko karanteeniin koko koululuokka vai lähimpänä istuneet? Kainuussa ei enää aina aseteta kaikkia, Vaasassa asetetaan.
Jos sinusta tuntuu, että koronatoimissa on sekavuutta, niin et ole ainoa.
– Enemmän on epäselvyyksiä kuin vastauksia kysymyksiin, joita kohtaamme joka päivä, puuskahtaa johtava ylilääkäri ja tartuntataudeista vastaava lääkäri Heikki Kaukoranta Vaasasta.
Hän kritisoi valtioneuvostoa, sosiaali- ja terveysministeriötä sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta.
– Tämä on Suomen sodanjälkeisen ajan suurin kriisi, mutta kriisijohtajuutta ei ole esiintynyt. Vastuuta koronan neljännen aallon taltuttamisesta sysitään alaspäin, mutta valtaa siihen ei anneta.
– Nyt todetaan tartuntoja alle 30-vuotiailla, lukiolaisilla, pikkulapsilla. Heille ei kuitenkaan saa kohdentaa rajoitustoimia.
Kunnallinen selittäjä?
THL:n ohjeet ovat suosituksia. Lain mukainen viranomaisvastuu on kunnissa. Kun alueilla on suosituksiin ja hybridistrategiaan nojautuen tehty erilaisia ratkaisuja ja kansalaiset seuraavat tarkasti myös muiden alueiden koronatoimia, Kaukoranta kokee joutuneensa kunnallisen selittäjän rooliin.
– Sekavuus on avainsana. Tämä ei paranna terveydenhuollon uskottavuutta.
Hän on saanut selitellä esimerkiksi sitä, miksi Vaasassa ei pääse koronatestiin kuudentena päivänä altistumisesta ja vapaudu karanteenista. Tätä mahdollisuutta ei ole Vaasassa otettu käyttöön, sillä se työllistäisi terveydenhuoltoa, mutta lyhentäisi karanteenia vain pari päivää.
Kaukoranta näkee, että yhteisten sääntöjen pitäisi pohjautua tieteeseen ja koeteltuun näyttöön, ei poliittiseen ohjaukseen tai lobbareiden vaatimuksiin.
– Jos nuo reunaehdot toteutuisivat, kannattaisin keskitettyä taistelunjohtoa. Jos tämä ei toimi, jokaisen pikku komppanianpäällikön pitää toimia itse suojellakseen porukkaansa.
Etelän sekava keskustelu
Lapin sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Markku Broas näkee, että Lapissa yhteinen hybridistrategiaan nojaava linja pitää, eikä sekavuutta ole. Etelästä kantautuu keskustelua, joka on omiaan sekoittamaan kansalaisia.
– On hämmentävää, kun asiantuntijat ottavat julkisuudessa erilaisia voimakkaita kantoja. Tämä on vienyt uskottavuutta viranomaistoiminnalta.
Hän arvelee, että osin taustalla ovat terveydenhuollon ylikuormittumisen tuomat paineet joillain alueilla, mutta silloin huolet pitäisi viedä ministeriöön ja etsiä ratkaisumalleja sitä kautta.
– Kaksi kertaa rokotettujen testaaminen on mielestäni toistaiseksi perusteltua. Lähtökohtana on testaaminen ja jäljittäminen. Jos näin ei toimita, jää pieni riski, että rokotettu tartuttaa.
Antigeenitestiä käyttävässä Lapissa ei pääsääntöisesti ole ollut ongelmia testauskapasiteetin kanssa.
Lapissa on tähän asti asetettu koko koululuokka karanteeniin, jos yksi oppilas sairastuu.
– Lähdemme siitä, että toimimme STM:n ja THL:n ohjeistuksien mukaisesti, se on mielestäni hyvin tärkeää.
Ennakointi tärkeää
Husin infektiolääkäri, apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen toivoo koronatoimilta ennakoitavuutta. Toimenpiteiden vaikutusten arviointi on ollut hankalaa, koska koronan torjunnassa on paljon päättäjiä THL:stä kuntiin, sairaanhoitopiireihin, aluehallintovirastoon, ministeriöön ja valtioneuvostoon.
– Erilaisten mielipiteiden takia ennakoitavuus on kärsinyt. Tämä johti osin koronan neljänteen aaltoon, vaikka WHO ja ECDC varoittivat deltavariantista ja rajoitusten liian nopeasta purkamisesta. Lisäksi tuudittauduttiin kausivaihtelun pitävän kesän tartuntojen määrän matalana, Ruotsalainen sanoo.
Ruotsalainen odottaa hallituksen uutta koronastrategiaa.
Hän arvioi, että paluuta uudenlaiseen normaaliin tehdään parin kuukauden aikana rokotuskattavuuden noustessa. Edelleen tarvitaan malttia, rajoituksia tai koronapassia, rokotettujenkin testaamista, jäljittämistä ja maskeja.
