Koronan pikatesti - leijona vai susi?

Lapissa liki kaikki koronatestaus perustuu antigeenitesteihin, mutta Etelä-Suomessa niihin ei luoteta.

Jälleen kasvanut koronatartuntojen määrä hankaloittaa pyrkimyksiä yhteiskunnan avaamiseksi. Voisiko pikatestauksesta antigeenitestein olla apua tartuntaketjujen pysäyttämisessä, sekä tapahtumien ja vaikkapa koulujen terveysturvallisuuden takaamisessa?

Antigeenitestauksen mielekkyydestä on Suomessa monenlaisia näkemyksiä.

Husin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen sanoo, etteivät laboratorioasiantuntijat ole kovin innostuneita pikatesteistä. Husissa ja suuressa osassa muita sairaanhoitopiirejä koronaa testataan PCR-testien avulla.

Sen sijaan esimerkiksi Kainuussa ja Lapissa käytetään antigeenitestejä. Lapissa jopa 98 prosenttia koronatesteistä on antigeenitestejä, ja Lapin sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Markku Broas on niihin hyvin tyytyväinen.

Hus on keskittänyt keskuslaboratorioon

Lasse Lehtosen mielestä pikatestien luotettavuus vaihtelee kovasti. Antigeenitestien herkkyys on 50–75 prosenttia testistä riippuen. Euroopan tartuntatautivirasto suosittelee niitä käyttöön vasta, jos positiivisia on tutkitussa väestössä paljon.

– Jos testi antaa oikein 50 prosenttia tuloksista, niin voitaisiinko se yhtä hyvin heittää rahalla, Lehtonen kysyy.

– Useimmat pikatesteistä on tarkoitettu oireellisten testaamiseen, eli testi tehdään sitten, kun infektio on jo alkanut. Tyypillisesti testit antavat positiivisen tuloksen viikon kuluessa oireiden alkamisesta, hän sanoo.

Antigeenitestin herkkyys riippuu siitä, paljonko virusta on nenänielussa, ja oireellisella sitä on yleensä enemmän kuin oireettomalla.

Hus on kilpailuttanut pikatestit ja tehnyt niiden avulla iskuja esimerkiksi työpaikoille, mutta laajaan käyttöön niitä ei ole otettu. Tämä on myös työvoimakysymys.

– Kahden rinnakkaisen testausjärjestelmän rakentaminen näillä resursseilla, ja tällaisen terveydenhuollon työvoimapulan vallitessa olisi hyvin hankalaa, Lehtonen näkee.

Lehtonen ymmärtää, että Lapissa pikatestit ovat käytännöllisiä pitkien välimatkojen takia. Etelä-Suomessa tilanne on toisenlainen.

– Meillä Husissa testaus on keskitetty keskuslaboratorioon ja automatisoitu. Se on luotettavaa ja säästää työvoimaa. Itä-Helsingin näyte on puolessa tunnissa kuljetettu Meilahteen.

Pikatesti nopeuttaa jäljitystä

Lapissa koronaepidemian torjunta on jo pitkään perustunut pikatesteihin. Testiin pääsee kaikissa Lapin kunnissa seitsemänä päivänä viikossa, eikä näytteitä tarvitse kuljettaa testauspaikasta minnekään.

– Meillä on laaja kokemus antigeenitesteistä. Niitä käytetään sekä oireilevien henkilöiden testauksessa, että rajoilla ja tapahtumien massatestauksessa. Pikatestien vahvat puolet ovat nopeus ja toistettavuus. Nämä korvaavat testin vähäisempää herkkyyttä PCR-testiin nähden. Kun tuloksen saa nopeasti, tartunnanjäljitykseen päästään heti, Broas kertoo.

Hän korostaa, että jäljitystyö on muutakin kuin pelkkä testaaminen.

– Antigeenitestit ovat nopeuttaneet meillä epidemian torjuntaa. Testit ovat hyviä ja nopeita, eivätkä vaadi laboratoriota. Ne ovat ammattilaisen työvälineitä, joissa vastaus tulee heti.

Broas näkee, että antigeenitestien ja PCR-testien tarkkuus on suunnilleen samaa tasoa. Molemmissa voi tulla vääriä positiivisia. Antigeenitestissä väärä positiivinen näkyy testissä usein himmeänä haamuviivana, jonka testaajat ovat jo oppineet tunnistamaan. Tällainen tulos varmistetaan PCR-testillä.

PCR:n ongelmana on ollut tartuttavuuden kannalta virheellinen pitkä positiivisuus, jossa taudin sairastamisen jälkeen tulos on jäänyt jopa kuukausien ajaksi positiiviseksi, vaikka henkilö ei ole tartuttava.

Antigeenitesti on myös halvempi: yhden testiliuskan hinta on alle 10 euroa ja testauksen vaatima työ varsin pieni.

– Testaajien määrässä voi kyllä tulla raja vastaan, Broas kertoo.