Koronan lambdavariantista ei ole välitöntä uhkaa, mutta seurata pitää, sanoo Olli Vapalahti

– Se päivä lähestyy, että ollaan normaalissa, Vapalahti sanoo.

Maailman terveysjärjestö WHO ja EU:n tartuntatautiviranomainen ECDC ovat kirjanneet koronaviruksen lambdavariantin VOI-listalle (variant of interest). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on kirjannut sen tehostetun seurannan listalle. Ensimmäiset havainnot ovat jo viime vuoden puolelta Perusta.

Suomessa ei ole raportoitu yhtään tapausta. Tapauksia on ollut GISAID-sivuston mukaan 28 maassa, muun muassa Ruotsissa ja Norjassa.

Zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta pitää perusteltuna, että lambda-muunnos on tehostetussa seurannassa.

Toistaiseksi ei ole näyttöä siitä, että se pystyisi esimerkiksi väistämään rokotuksen tai sairastamisen kautta tullutta immuniteettia tai leviämään tehokkaammin kuin deltavariantti.

– Siitä on kuitenkin kohtalaisen paljon aikaa, kun tämä on ensimmäisen kerran havaittu. Sellaista dataa, että tämä olisi välittömästi uhkaamassa, ei ole, hän sanoo.

Alkuperäisen havaintoalueen ulkopuolella tapauksia on ollut suhteellisen vähän.

– Tämä ei tarkoita, etteikö tätäkin pitäisi seurata.

"Hyviä" muunnoksia rajallisesti

Onko muunnoksissa havaittavissa jotain suuntaa tai yhteneväisyyttä?

– Hyviä tapoja virukselle muuttua on ehkä rajallinen määrä, Vapalahti pohtii.

Pandemian ensimmäinen vuosi meni ilman suuria muutoksia, osin myös siksi, että valintapainetta immuniteetistä ei vielä juuri ollut. Merkittävin muutos oli, että villistä viruskannasta mutatoitunut, piikkiproteiiniin vaikuttava D614G sai tartuntaedun jo keväällä 2020.

– Lähes koko maailman epidemia oli sen jälkeen tämän yhden mutaation jälkeläinen, Vapalahti sanoo.

Sen jälkeen, immuniteetin lisääntyessä, on ilmennyt eri puolilla maailmaa konvergenttia evoluutiota viruksen reseptoria sitovaan eli RBD-osaan. Tästä on esimerkki E484K-mutaatio, joita löytyi toisistaan riippumattomina tapauksina beeta- ja gammavariantista Etelä-Afrikasta ja Brasiliasta.

Kyseinen mutaatio hankaloittaa suojaavien, niin sanottujen neutraloivien vasta-aineiden sitoutumista.

Samaan aikaan myös laboratoriossa oli käyty kaikki mahdolliset RBD:n mutaatiot läpi, ja juuri tämän saman mutaation havaittiin kykenevän väistämään immuniteettia. Toisaalta myös muut alueet viruksessa vaikuttavat sen leviämiseen, mutta toistaiseksi "voittajina" tuntuvat selviävän tehokkaimmin leviävät variantit, ensin alfa ja nyt delta.

Millainen rokotuskattavuus tuo suojan?

Olli Vapalahti toivoo, että vielä jonkin aikaa rajoitettaisiin viruksen tarttumismahdollisuuksia yhteiskunnassa, koska kahden rokotteen tuomaa suojaa ei ole tarpeeksi monella. Varovaisuutta kannattaa noudattaa edelleen ja pitää maskeja, mielellään FFP2-maskeja, tiiviissä joukkokokoontumisissa ja terveydenhuollossa, hän sanoo.

Kesällä nähty yhdistelmä rajoitusten purkamisesta ja juhlakokoontumisista, kisaturistien tuomista tartuntamääristä ja puolitoista kertaa hanakammin tarttuvammasta deltavariantista johti tartuntojen määrän huomattavaan kasvuun.

Mikään näistä ei olisi ehkä yksinään aiheuttanut uutta aaltoa, Vapalahti pohtii.

Mikä sitten olisi tarpeellinen rokotuskattavuus sille, että rajoituksia ei enää tarvittaisi?

Tätä ei tiedetä, mutta Vapalahti esittää esimerkkilaskelman. Teoreettisen laumaimmuniteetin saavuttamiseen voidaan laskea tarvittava rokotuskattavuus tartuttavuusluvun R avulla: Kattavuus= 1-(1/R), jotta tartuttavuus ei yhtä taudinkantajaa kohden ole yli yksi. Tartuttavuusluku riippuu paitsi viruksen ominaisuuksista, myös yhteiskunnan toiminnasta ja ihmisten kontakteista siinä.

Jos tartuttavuus on esimerkiksi kolme, tarvittava rokotuskattavuus on 67 prosenttia. Aluksi SARS-CoV-2-viruksen R-luvuksi arvioitiin juuri kolme.

Alfavariantin tartuttavuus on arvioitu puolitoistakertaiseksi, ja deltavariantin tartuttavuus puolestaan puolitoista kertaa suuremmaksi kuin alfavariantin. Jos nämä arviot pitävät paikkansa, deltan tartuttavuusluku on 3x1,5x1,5=6,75.

Tästä puolestaan voisi spekuloiden laskea, että tarvittava kahden rokotteen rokotuskattavuus olisi 85 prosenttia.

Oli tarvittava kattavuus mikä tahansa, se ei ole seinä, joka lopettaa tartunnat kerralla, Vapalahti muistuttaa.

– Yksi ongelma on, että immuniteetti oireetonta tai lievää infektiota ja siten eteenpäin tartuttamista vastaan ei rokotetuilla ole pitävä varsinkaan deltavariantin kohdalla.

Immuniteetti voi muutenkin hiipua, joten laumaimmuniteettia, joka lopettaisi viruksen kierron, ei ole hänen mukaansa realistista odottaa - varsinkin kun pandemia jyllää vahvasti eri puolilla maailmaa pitkään.

Tärkeintä on suoja vakavia oireita vastaan, Vapalahti korostaa.

– Voin yhtyä niihin näkemyksiin, että se on joko rokotus tai virus, jonka jokainen ensin saa, ja viruksen tulee kohtaamaan senkin jälkeen.

Uuden viruksen kanssa alkutilannetta hankaloittaa se, että se iskee ensimmäisen kerran aikuisena tai jopa vanhuudessa. Silloin tauti on useammalle hankalampi. Useimmat ihmiskunnassa muuten jo kiertävät virukset kohtaamme lapsena, jolloin infektiot on yleensä helpompi sairastaa, ja immuniteetti suojaa myöhemminkin vakavilta taudeilta.

Toisaalta nykyisen koronapandemian vaikutuksista lapsiin ei vielä tiedetä paljon, osin siksi, että lapset ovat sairastaneet koronaa suhteellisen vähän.

– Mutta kaikkiaan vakava tauti lapsilla näyttää onneksi hyvin harvinaiselta, Vapalahti sanoo.

Pitkittyneitä koronaoireita tunnetaan puutteellisesti. Myös tiedon vajavaisuus puoltaa Vapalahden mukaan sitä, että yhteiskunnassa kohtuudella rajoitetaan vielä toistaiseksi viruksen leviämistä, jotta rokotukset ehtivät tavoittaa useamman.

Hän ei ota kantaa tarkkaan aikatauluun, mutta toivoo, että halukkaat on ehditty rokottaa kahdesti.

Normaali lähestyy

Kaiken kaikkiaan Vapalahti ei näe syytä erityiseen pelkoon.

– Suomi on pärjännyt globaalisti lähes niin hyvin kuin on mahdollista. Katastrofi on aika laajasti vältetty. Emme voi olla varmoja viruksen evoluutiosta, ja tilannetta on hyvä seurata, mutta todennäköinen skenaario on, että tästä tulee ihmiskunnalle yksi tartuntatauti muiden joukossa.

Näin tapahtui myös esimerkiksi OC43-koronavirukselle, joka levisi ilmeisesti jyrsijöiden ja nautaeläimien kautta ihmiskuntaan 130 vuotta sitten.

– Se päivä lähestyy, että ollaan normaalissa, ja se on meillä lähempänä kuin koskaan.