Korona vähensi sekajätteen määrää HUS:ssa

Joissakin yksiköissä jätteen määrä kasvoi kuitenkin hetkellisesti kolmanneksella.

COVID-19-potilaiden ja koronavirustestien määrän kasvu lisäsi keväällä joissakin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin yksiköissä sekajätteen määrää hetkellisesti jopa kolmanneksella.

Koko sairaanhoitopiirin tasolla sekajätteen määrä kuitenkin väheni keväällä, kertoo HUS:n ympäristöhallinnon päällikkö Mirja Virta. Vähenemä johtui joidenkin toimintojen supistumisesta koronapandemian takia.

Koronan vuoksi tapahtunut jätteen määrän kasvu johtui kertakäyttöisistä suojavarusteista sekä siitä, että koronavirukseen liittyvää jätettä ei lajiteltu kierrätykseen, arvioi osastonylilääkäri Veli-Jukka Anttila HUS Tulehduskeskuksesta.

Ei kaikkein vaarallisinta jätettä

Koronajätteen käsittelyn kannalta oli helpotus, kun WHO otti maaliskuussa kannan, että jäte voidaan käsitellä muun sairaalassa syntyvän sekajätteen mukana. Kategoria A -luokitellulle tartuntavaaralliselle jätteelle määriteltyjä raskaita proseduureja ei tarvinnut ottaa käyttöön. Kategoria A on käytössä esimerkiksi ebolaan liittyvissä jätteissä.

Näin oli Veli-Jukka Anttilan mielestä myös loogista toimia. COVID-19-potilaista suuri osa on sairastanut kotona, eikä kotijätettäkään käsitellä tartuntavaarallisena. Tartuntavaarallisen kotijätteen käsittelylle ei edes olisi mitään järjestelmää kuten erilliskeräystä.

Niitä koskevat tarkat säännöt, joita olisi ollut työläs noudattaa niin kotona kuin sairaalassa.

Kategoria A-luokan tartuntavaarallisia jätteitä ei saa painaa kasaan, niille on erilliset tarkat kuljetusjärjestelyt, ja ne viedään erilliseen jätteen käsittelyyn.

Varusteita ei kierrätetä

Kertakäyttövarusteista erityisesti suojatakit kasvattivat jätemäärää. Siksi erityisesti suojatakkien desinfiointi ja uudelleenkäyttö vähentäisivät jätteen määrää.

Veli-Jukka Anttila pitää ajatusta kiinnostavana, mutta toistaiseksi niitä ei ole käytetty HUS:ssa epidemiatilanteessa.

Puolustusvoimat kertoi keväällä tutkivansa hengityssuojainten desinfiointia uudelleenkäyttöä varten. Vetyperoksidikaasuun pohjautuva puhdistusmenetelmä oli todettu toimivaksi hengityssuojainten ja muiden suojavarusteiden puhdistamiseksi.

Varusteiden desinfiointi ja uudelleenkäyttö ei HUS:ssa ole ollut ajankohtaista.

– Se olisi viimeinen hätävara, Anttila kuvaa.